Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto uskoo, että alkuviikon 12 kuukauden euriborin huimat laskupäivät jäävät hetkelliseksi pohjatasoksi.
– Sillä oli positiivisia vaikutuksia ennen kaikkea niille, joilla kävi hyvä tuuri ja sattui olemaan korontarkistuspäivä, Kuusisto sanoo.
12 kuukauden euribor on tyypillisin viitekorko asuntolainoille. Se laski maanantaina ja tiistaina yhteensä lähes 0,2 prosenttiyksikköä 3,320 prosentista 3,138 prosenttiin. Korko on laskenut yhdeksän päivää peräkkäin. Tiistain lasku oli vuoden suurin tähän mennessä.
Hiljalleen laskevat euriborit ovat Kuusiston mielestä positiivinen asia asuntomarkkinoille. Hän sanoo, että asuntovelallisten viitekorot päivittyvät nyt matalammalle tasolle riippumatta siitä, mihin euriboriin laina on sidottu.
– Sillä voi olla myös positiivinen psykologinen vaikutus. Uskalletaan tehdä isompia hankintoja. Aiemmin ei ole uskallettu tehdä niitä, kun on ollut epävarmuutta, miten korot kehittyvät. Myös korkea inflaatio on ollut riesana.
– Korkojen lasku vaikuttaa vähitellen asuntomarkkinoihin. Ei tästä kuitenkaan äkilliseksi helpotukseksi ole, Kuusisto jatkaa.
”Laski liikaa”
Kuusiston mukaan laskupäivät ovat seurausta Yhdysvaltojen työmarkkinaraportista, joka oli markkinoille selvä pettymys. Se kiihdytti Yhdysvaltain talouteen liittyviä huolia sekä odotuksia keskuspankin koronlaskuista.
– On hyvä ymmärtää, että korkoihin vaikuttavat tulevaisuuden odotukset. Sitten kun tulee tilanne, että odotuksissa tulee selkeä muutos niin kuin eilen (maanantaina) tapahtui, se näkyy euribor-koroissakin.
Nordean pääekonomisti Jan von Gerich kommentoi tiistaina viestipalvelu X:ssä, että euribor on laskenut omiin odotuksiin verrattuna jo liikaa, ja suunta jatkossa maltillistunee selvästi.
Kuusiston mukaan markkinahinnoittelu oli maanantaina niin rajua, että osa spekuloi Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) tekevän hätäkoronlaskun ennen seuraavaa kokoustaan.
– Jos odotukset laantuvat, euribor-korkojen lasku ei todennäköisesti jatku yhtä nopeana. Silloin voidaan ottaa pikkasen takapakkia ylöspäinkin. Toki isossa kuvassa korot ovat laskemaan päin ensi vuotta kohden.
Synkkää talousdataa
Kuusisto sanoo, että vastaavia alamäkiä voisi tulla, jos ilmenee uutta synkkää talousdataa. Talousjulkaisujen osalta kalenteri on kuitenkin hiljainen tulevien parin viikon aikana.
– Jos sellaista uutta dataa taloudesta saataisiin, joka olisikin pettymys ja kiihdyttäisi talouskasvuun liittyviä huolia, sitten voisi olla, että korot laskisivat nopeammin.
Lyhyemmän ajan euribor-koroissa dramaattiset muutokset odotuksissa heijastuvat kevyemmin. Siksi pidemmän aikavälin eli 12 kuukauden euribor on laskenut muita euriboreja nopeammin.
– Muutos on ollut huomattava, sillä ei tarvitse mennä kuin alkukesään, kun markkinoilla spekuloitiin, ettei Yhdysvaltain keskuspankki pääse laskemaan korkoja ollenkaan ja osa spekuloi, pitäisikö korkoja vielä nostaa. Nyt on tultu siihen, että maanantaina markkinat hinnoittelivat viittä koronlaskua Fedille loppuvuoteen, Kuusisto kertoo.
Euriborit reiluun 2 prosenttiin
Danske Bankissa uskotaan maltillisempaan määrään koronlaskuja, koska niihin ei ole enempää aihetta. Pankin mielestä inflaatiopaineita edelleen on ja talouskasvu ei näytä niin heikolta kuin yksittäisestä Yhdysvaltojen työmarkkinaraportista voisi päätellä.
– EKP:n (Euroopan keskuspankki) osalta odotamme yhtä koronlaskua ja se tulee joulukuussa.
Koronlaskuja on ryhdytty tekemään jo useissa keskuspankeissa. EKP teki niitä jo kesäkuussa. Myös Englannin keskuspankki laski korkoja viime viikolla.
Nordean ja OP:n pääekonomistit uskovat, että 0,25 prosenttiyksikön leikkauksia ohjauskorkoihin tulee kaksi, syyskuussa ja joulukuussa. Suomen suurimmat pankit arvioivat heinäkuun lopussa 12 kuukauden euriborin pysyttelevän noin kolmen prosentin paikkeilla.
Kuusisto uskoo pidemmällä aikavälillä euriborien asettuvan kahden prosentin yläpuolelle.
– Riippuu talouden ja inflaation kehityksestä, kuinka nopeasti sille tasolle palataan. Se määrittää, kuinka nopeasti korkoja voidaan laskea.
