Osa Aallon maailmanperintölistalle päässeistä kohteista on huonossa kunnossa, mutta valtiolta ei heru lisärahaa korjaamiseen.
Kolmetoista Alvar, Aino ja Elissa Aallon kohdetta hyväksyttiin sunnuntaina Unescon maailmanperintölistalle. Osa uusista kohteista on huonossa kunnossa ja mittavien korjausten tarpeessa.
Unesco-statuksesta huolimatta valtion suhde listalle päätyneisiin rakennuksiin ei muutu, eikä valtion vastuu remonttien rahoituksesta kasva.
– Rakennusten omistajilla on edelleen kunnossapidon ja ylläpidon vastuu. He ovat hyväksyneet sen, että kohdetta esitetään maailmanperinnöksi, ja he ovat siinä vaiheessa sitoutuneet ylläpitämään sitä kulttuuriperintöarvojen mukaisesti, sanoo Museoviraston pääjohtaja Kimmo Levä.
Museovirasto on tähän asti myöntänyt maailmanperintökohteille hoitoavustuksia, joista rahoitetaan myös rakennusten kunnossapitoa. Tänä vuonna hoitoavustuksia jaettiin yhteensä 225 000 euroa.
”Avustuksia pitää miettiä uudelleen”
Aiemmin avustuksia on haettu ja myönnetty keskikokoisille ja pienille maailmanperintökohteisiin kuuluville kohteille. Sellaisille kuin esimerkiksi Vanha Rauma, jossa on noin 600 rakennusta.
Nyt Unesco-listalle tulee lisää ennen kaikkea isoja julkisia rakennuksia kuten Paimion parantola ja Kansaneläkelaitoksen pääkonttori.
– Joudumme varmasti miettimään avustusapparaatteja ja -muotoja varsin nopealla aikataululla uusiksi, sanoo Museoviraston erityisasiantuntija Jaakko Holma
Hän muistuttaa, että Museovirasto ei ole ainoa mahdollinen kunnossapidon rahoittaja. Kun kohteiden status nousee Unesco-listauksen myötä, se helpottaa avustusten saamista myös muualta. Rahaa voi hakea esimerkiksi EU:lta.
OKM etsii rahoitusta koordinaattorille
Museoviraston jakama raha tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Maailmanperintölistausta on valmisteltu vuosia, ja ministeriön ylijohtaja Juha Rintamäki kertoo, että esitysvaiheessa ymmärrettiin, että resursseja tarvittaisiin lisää.
– Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan Museoviraston määrärahan lisäystä. Se vastaisi ensisijaiseen tarpeeseen eli uusien kohteiden väliseen koordinaatioon, Rintamäki sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaisi koordinaattoria, joka tekisi kolmelletoista listalle päässeelle rakennukselle hoito- ja käyttösuunnitelmat. Rintamäen mukaan maailmanperintökomitea edellytti tätä valtiolta.
– Tiedämme valtiontalouden tilanteen, ja etsimme ensin budjettiteknisiä ratkaisuja, joilla saataisiin määrärahoja koordinoinnin käynnistämiseen uusissa kohteissa.
Rakennusten kunnossapitoon ja korjaukseen ei sen sijaan valmistella uutta määrärahaa. Sen tarve katsotaan ylijohtajan mukaan ”aikanaan tapauskohtaisesti”.
Ministeri: ylläpidosta vastaavat ensisijaisesti omistajat
Tiede ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) ajattelee, että sunnuntaina tullut tieto Unesco-statuksesta on merkittävä tunnustus, joka sitouttaa aiempaa pitkäjänteisempään kulttuuriperinnön suojeluun.
Hän kuitenkin muistuttaa, että listalle päässeiden kohteiden ylläpidosta vastaavat ensisijaisesti niiden omistajat.
– Toivon myös, että alueiden eri toimijat rakentavat yhdessä tietä sille, että Aaltojen perintöä ylläpidetään ja vaalitaan sen säilymistä tuleville sukupolville, hän sanoo.
Siihen Talvitie ei ota kantaa, onko syksyn budjettineuvotteluihin tulossa Unesco-rakennuksille lisää valtionrahoitusta.
– Se katsotaan syksyn budjettiriihessä, hän sanoo.
Maailmanperintölistalle päässeitä kohteita omistavat muun muassa yliopistot, kunnat, Kela ja Alvar Aalto -säätiö.
Lue lisää:
Nämä Alvar Aallon kohteet pääsivät Unescon maailmanperintölistalle
