Alko lopettaa yhteistyön Helsinki Priden kanssa.
– Olemme päättäneet, että me emme jatka Pride-kumppanuutta vuonna 2027, Alkon viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Maritta Iso-Aho vahvistaa.
Alko on ollut Helsinki Priden yhteistyökumppani vuodesta 2019 lähtien. Tänä vuonna Alko oli Helsinki Priden toiseksi korkeimman tason eli Working with Pride -tason yrityskumppani.
Iso-Aho ei kysyttäessä anna selkeää vastausta siihen, miksi pitkä yhteistyö lopetetaan. Hänen mukaansa Alko arvioi kumppanuuksia vuosittain.
Iso-Aho sanoo, että päätöksiin vaikuttavat monet seikat, kuten säästöpaineet ja toiminnan painopisteet.
Hän vakuuttaa, että Pride-kumppanuudesta vetäytyminen ei kieli Alkon arvojen muuttumisesta.
– Lähdemme siitä, että yhdenvertaisuuden edistäminen on osa meidän jokapäiväistä toimintaa, johtamista ja yrityskulttuuria.
Yhtiön sisällä
Iso-Ahon mukaan päätös Pride-kumppanuuden lopettamisesta on syntynyt yhtiön sisällä eikä esimerkiksi hallintoneuvostossa.
Alko on valtion kokonaan omistama monopoliyhtiö, jonka hallintoneuvosto koostuu kansanedustajista.
Alkon omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) johtama sosiaali- ja terveysministeriö.
Helsinki Pride on kertonut talousvaikeuksistaan, joiden vuoksi se on muun muassa luopumassa sosiaali- ja nuorisotyöstään.
Järjestön rahoituksessa isossa osassa on ollut kumppanuusmyynti, jossa eri organisaatiot, kuten Alko, maksavat päästäkseen yhteistyökumppaneiksi.
Helsinki Priden mukaan kumppanuusmyynnin tuotot jäivät tänä vuonna noin 350 000 euroa budjetoidusta tavoitteestaan, ja ensi vuoden tuotto-odotusta on laskettava vähintään 250 000 eurolla.
Stea-leikkaukset
Helsinki Priden talousahdinkoa lisäävät hallituksen Stea-rahoitukseen kohdistamat rajut leikkaukset. Helsinki Pride pelkää jäävänsä ensi vuonna jopa kokonaan ilman Stea-rahoitusta.
Wille Rydman päätti kesällä uusista Stea-avustuskriteereistä, joiden tulkittiin rajaavan esimerkiksi Helsinki Priden avustusten ulkopuolelle.
Kriteereistä nousi kohu.
Lopulta kriteereistä poistettiin kohta, jonka mukaan avustusta ei myönnetä järjestöille, ”joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään”.
Rydman totesi, että tältä osin kriteerien sisältö ei kuitenkaan olennaisesti muutu, koska kriteerin alkuosassa todetaan, että ”avustusta ei myönnetä järjestöille, joiden toiminnalla ei ole selkeää yhteyttä terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin”.
