Kulttuuri

Alvar Aallon arkkitehtuuria suositellaan uudeksi maailmanperintökohteeksi – Museovirasto: ”Työ on kantanut hedelmää”

Alvar Aallon arkkitehtuuria suositellaan uudeksi maailmanperintökohteeksi – Museovirasto: ”Työ on kantanut hedelmää”

Kansainvälinen asiantuntijaelin ICOMOS suosittaa Aalto Works -kokonaisuuden nimeämistä maailmanperintöluetteloon. Kokonaisuudessa on mukana 13 Alvar Aallon kohdetta.

Juttu tiivistettynä

Suomen hakemus saada arkkitehti Alvar Aallon arkkitehtuuri Unescon maailmanperintöluetteoon on myötätuulessa.

Maailmanperintökomitean neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä toimiva ICOMOS suosittaa kohteen nimeämistä maailmanperintöluetteloon.

ICOMOS eli International Council on Monuments and Sites arvioi Suomen Aalto-kohteiden eli Aalto Works -esityksen täyttävän maailmanperintökohteen edellytykset ja suosittaa sen sisällyttämistä Unescon maailmanperintöluetteloon Inscription-arviolla.

Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman pitää ICOMOSin suositusta myönteisenä asiana.

– ICOMOS on arviossaan nähnyt Aaltojen arkkitehtuurin arvon samalla tavalla kuin kansalliset asiantuntijamme ja antanut täyden tukensa esitykselle. Tämä on paras mahdollinen palkinto prosessin tässä vaiheessa.

Lisää: Alvar Aallon arkkitehtuuri tähyää Unescon maailmanperintökohteeksi – maailmankuululta arkkitehdilta tulossa listalle toistakymmentä suunnittelutyötä

Maailmanperintöstatuksen saamiseksi on tehty töitä vuosia, Wessman sanoo.

Suomessa on tehty hakemus huolellisesti ja asiantuntemuksella sekä valtakunnan tasolla että kaikissa Aalto-kohteissa.

– Tämä on suuri helpotus, sillä se tarkoittaa, että työ on kantanut tässä vaiheessa hedelmää.

Aalto Works -kohteet Suomessa

Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
Paimion parantola, 1929–33, Paimio
Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki
Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
Villa Mairea, 1938–39, Pori

Luvassa näkyvyyttä ja velvollisuuksia

Maailmanperintökomitea tekee lopullisen päätöksen heinäkuussa kokouksessaan Etelä-Koreassa.

Museoviraston Wessman uskoo, että maailmanperintökomitean päätös nojautuu vahvasti ICOMOSin arviointeihin ja esitykseen.

– Joskus on käynyt toisin, mutta siitä on aikaa. Nykyään nämä menevat suositusten mukaan yleensä.

Suomen edustajat osallistuvat kokoukseen ja Wessmanin mukaan Aalto Works on siellä näkyvästi esillä.

Jos päätös tehdään ICOMOSin esityksen mukaan, Aalto Works -kohteet ovat maailmanperintökohteita ikuisesti, Wessman muistuttaa.

Nimityksestä seuraa sekä näkyvyyttä että velvollisuuksia.

– On meidän kaikkien asia pitää huolta siitä, että kohteista huolehditaan hyvin ja arvojen mukaisesti. Suurin osa velvollisuuksista on kuitenkin sellaisia, joista olemme huolehtineet jo aikaisemmin, siksi nämä kohteet ovat olemassa ja hyvässä kunnossa.

Kaupungeissa iloitaan suosituksesta

Aalto Works -kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Jyväskylässä tieto ICOMOSin suosituksesta otettiin ilolla vastaan. Kaupungissa Aalto-kohteita on kolme.

Helsingin viisi kohdetta ovat tärkeä osa kaupungin arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöä, sanoo Helsingin kaupungin pormestari Daniel Sazonov tiedotteessa.

– Mahdollinen maailmanperintöstatus tekisi näistä kohteista entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia myös kansainvälisesti. Haluamme, että Aallon perintö on helposti koettavissa niin helsinkiläisille kuin matkailijoille.

Toteutuessaan Suomen kahdeksas kohde

Maailmanperintökomitea kokoontuu 19.–27. heinäkuuta 2026.

Maailmanperintöluetteloon kuuluu tällä hetkellä seitsemän kohdetta Suomesta: kulttuurikohteina Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue ja Struven ketju sekä luontokohteena Merenkurkun saaristo.

Uutinen päivittyy.

Aiheesta enemmän: Paketissa 3 linkkiä

Aiheesta enemmän

Suomen Alvar Aalto -kohteet halutaan Unescon maailmanperintö­luetteloon – järjestö lähetti tarkastajan kiertämään kohteet

”Täällä alkaisi parveilla arkkitehtejä”, uskoo Alvar Aalto -seura – näin Suomi hyötyisi Unesco-statuksesta

Alvar Aallon arkkitehtuuria haetaan maailmanperintökohteeksi – Suomi lähettää esityksen Unescolle

Olet saattanut jäädä paitsi