Voice of Freedom Повна версія

Analyysi: Sota on laajentunut Suomenlahdelle – sillä on vaikutuksia merenkulkuun ja ihmisten mieliin

· War chronicles

Merisodan laajeneminen Mustaltamereltä Suomenlahdelle vaikuttaa Suomen ja Viron merenkulun turvallisuuteen, kirjoittaa Ylen Viron-toimittaja Rain Kooli.

TALLINNA Venäläinen rahtialus Sparta II sai lauantaiaamuna osumia ukrainalaisista drooneista ja syttyi tuleen Suomenlahdella.

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa aluksen nimi oli tuttu jo vuosien takaa. Siinä on todennäköisin selitys sille, miksi Ukraina iski juuri tähän laivaan.

Sparta II oli matkalla Pietarista Kaliningradiin. Sen tämänkertaisesta lastista ei ole vahvistettua tietoa. Ukrainan sotilastiedustelu on kuitenkin kirjannut aluksen kuljettaneen vuonna 2022 Syyriasta Venäjälle S-300-ilmatorjuntakalustoa.

Laiva on Yhdysvaltain pakotelistalla, ja sen taustalla on Venäjän puolustushallinnon kuljetusyhtiö Oboronlogistika. Jos alus joutuu pitkäksi aikaa korjattavaksi, Venäjän on löydettävä toinen laiva niihin tehtäviin, joita Sparta II on tähän asti hoitanut.

Se selittäisi kohdevalinnan riippumatta siitä, mitä lauantaina oli ruumassa.

Isku voi vaikuttaa aluksen korjausaikaa pidemmälle

Kymmenen päivää aiemmin Ukraina iski Suomenlahdella venäläiseen ohjusalukseen Naro-Fominskiin.

Kohteiden valinnassa näkyy sama ajatus. Yhdestä aluksesta voidaan laukaista risteilyohjuksia, toisella on kuljetettu aseita Venäjän sotakoneistolle.

Ukrainan kannalta yhteys kotirintamaan on olemassa, vaikka kartalla ollaan lähempänä Kotkaa kuin Kiovaa.

Kahdesta iskusta ei vielä voi päätellä, että Ukraina yrittäisi katkaista Venäjän meriyhteyden Kaliningradiin. Yhdenkin vaurioituneen laivan vaikutus voi silti ulottua sen omaa korjausaikaa pidemmälle.

Jos Venäjä joutuisi vastedes suojaamaan kaikkia Suomenlahdella kulkevia kuljetuksia, sen pitäisi käyttää siihen aluksia, henkilöstöä ja rahaa. Ukraina hyötyisi tästä.

Vaikutukset voivat läikkyä Suomen ja Viron rantoihin

Ukrainan iskut ovat yltäneet yhä lännemmäs Suomenlahden itäisestä pohjukasta. Naro-Fominskiin iskettiin vielä Venäjän aluevesillä, mutta Suursaaren lähellä.

Sparta II oli iskun hetkellä kansainvälisillä vesillä, mutta lähes keskellä lahtea noin 20 kilometriä Viron Vaindloon saaresta pohjoiseen. Joitakin tunteja myöhemmin se oli ajelehtinut Suomen aluevesille.

Suomen viranomaisten tehtävänä on nyt johtaa meripelastusta ja varautua mahdolliseen ympäristövahinkoon.

– Ukrainalla on oikeus taistella hyökkääjiä vastaan, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kirjoitti iskun jälkeen X-palvelussa.

Moni jakaa saman ajatuksen. Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että merisodan laajeneminen Mustaltamereltä Suomenlahdelle vaikuttaa Suomen ja Viron merenkulun turvallisuuteen.

Sodan laajeneminen Suomenlahdelle ainakin neljällä tavalla:

1. Iskut tekevät meriliikenteestä vaikeammin ennakoitavaa.

Yhteen alukseen kohdistuva isku voi pakottaa muut laivat muuttamaan reittiään ja rannikkovaltion käynnistämään pelastustoimet.

Puolustusministeri Antti Häkkänen sanoi edellisen iskun jälkeen, ettei Suomella ja Ukrainalla ole tällaisia operaatioita varten erillistä ennakkovaroitusjärjestelmää.

Viron ilmavoimien komentaja Riivo Valge puolestaan kertoi keväällä, ettei Ukraina jaa tarkkoja iskusuunnitelmiaan Viron kanssa.

Molempien maiden viranomaisten pitää siis kyetä toimimaan ja varoittamaan merellä liikkuvia omien tilannekuviensa perusteella.

2. Riski muille aluksille voi pysyä myös iskun jälkeen.

Jos iskut toistuvat, muutos näkyy todennäköisesti ensimmäiseksi laivojen komentosilloilla.

Palava laiva voi menettää ohjattavuutensa ja ajelehtia toisen aluksen reitille. Kapteenien on lyhyellä varoitusajalla ratkaistava, voiko matkaa jatkaa suunnitellusti, kuinka vaurioitunutta alusta väistetään ja miten pelastajille jätetään tilaa.

Sparta II -tapauksessa Suomen rajavartiolaitos arvioi kuitenkin, ettei tapahtumasta aiheutunut vaaraa muulle meriliikenteelle. Tallinnan-matkan voi siis tehdä huoletta myös tänä viikonloppuna.

3. Ympäristövahinkojen riski kasvaa.

Jos isku vaurioittaa aluksen polttoainesäiliötä, öljyä voi päästä mereen, vaikka alus kuljettaisi kuivarahtia. Tuuli ja virtaukset voivat kuljettaa öljyä rantaan ja valtiorajojen yli.

Kylmässä vedessä öljy hajoaa hitaasti ja voi vahingoittaa eliöstöä vielä pitkään vuodon jälkeen. Suomenlahti on muutenkin erittäin herkkä merialue.

4. Sota tunkeutuu yhä syvemmälle ihmisten mieliin.

Koillis-Virossa sodan etäisyyden saattoi lauantaina mitata kellosta. Kello 4.42 Viron puolustusvoimat kehotti alueen asukkaita hakeutumaan suojaan, jos he näkevät droonin. Kello 6.49 tuli tieto vaaran väistymisestä.

Ensimmäinen ilmoitus laivapalosta saapui Viron meripelastuskeskukseen kello 9.35. Nyt drooni-isku ja laivapalo täyttävät kaikki uutiskanavat ainakin viikonlopun ajaksi.

Aamuyön droonivaroitus koski mahdollista ilmauhkaa laajemmalla alueella eikä sillä ole todistettua yhteyttä laivaiskuun.

Varoituksen saaneen ihmisen kannalta ero on silti pieni. Hänelle Venäjän hyökkäyssodan seuraukset tarkoittavat mahdollista räjähteillä varustettua droonia omalla pihalla ja uutiskuvia Suomenlahdella palavasta laivasta.

Rain Kooli kertoi päivällä videolla Ukrainan drooni-iskusta venäläisalukseen:

Aiheesta enemmän: Paketissa 2 linkkiä

Aiheesta enemmän

Palava venäläinen konttialus Sparta II ajautui Suomen aluevesille – kyydissä saattaa olla sotilastarvikkeita

Tutkija: Ukrainan Suomenlahdella tekemä isku on merkki uudenlaisesta kehityksestä sodassa