Analyysi: Yhdysvallat painostaa nyt Ukrainaa – edessä voi olla vielä kolme sekavaa viikkoa
Yhdysvallat valmistautuu vaaleihin ja siksi Donald Trumpin hallinto painostaa Ukrainaa, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Yhdysvaltojen välivaaleihin on vielä kolme viikkoa. Viikot voivat olla Ukrainalle pitkiä.
Muutaman päivän sisällä presidentti Donald Trump on ilmoittanut Venäjän ja Ukrainan energiatulitauosta, heikentänyt Venäjän pakotteita, uhannut medialähteiden mukaan lakata antamasta tiedustelutietoa ja toimittamasta Euroopan rahoittamia aseita Ukrainalle.
Viikot ennen välivaaleja ovat pitkiä myös kansainvälisessä politiikassa.
– Olen puhunut kai kuudesti presidentti Zelenskyin kanssa, kolmasti Yhdysvaltojen hallinnon ja lisäksi Naton pääsihteerin Mark Rutten ja monien muiden kollegojen kanssa, presidentti Alexander Stubb luetteli keskiviikkona viime päivien puhelinliikennettään.
Diesel-diili ylitti kynnyksen
Euroopan johtajien huoli on, miten saada sekoilulle stoppi, Ukrainan tilanne turvattua ja päästä ilman suurempia vahinkoja yli Yhdysvaltojen vaalien. Keinoja on vain kaksi: diplomatia ja Ukrainan tukeminen.
Esimerkiksi Suomi toimitti viime viikolla Ukrainan pyynnöstä nopealla aikataululla täsmätoimituksen ilmapuolustustarvikkeita, joita Ukraina voi käyttää F-16-hävittäjissään.
Yhdysvaltojen toimintaa ei ole usein arvosteltu suoraan, koska Yhdysvallat pystyy tarjoamaan Ukrainalle kriittisen tärkeitä kykyjä sen puolustustaistelussa Venäjää vastaan.
Mutta diesel-diili on ylittänyt kynnyksen.
Monet valtionjohtajat, myös Stubb, ovat sanoneet, etteivät pidä Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tekemästä diesel-diilistä, jolla Venäjä toimittaa markkinoille polttoainetta. Se on vastoin sekä Euroopan talouspakotteita että Yhdysvaltojen omaa aiempaa politiikkaa.
Uhkauksia vai tuen heikentämistä?
Muihin viime aikojen uhkiin liittyy epävarmuutta. Ei ole selvää, ovatko ne vain uhkauksia vai onko Yhdysvallat todella heikentänyt tukeaan.
Trump itse sanoo, että tiedustelutietoa virtaa yhä Ukrainaan. Presidentti Stubb kertoi tänään, ettei hänellä ole sellaista tietoa, että tiedustelutiedon toimittaminen olisi päättynyt. Ukraina kertoo, ettei se kuitenkaan ole kahteen yöhön saanut vastaavia ennakkovaroituksia ohjuksista kuin tähän asti.
Medialähteiden mukaan asetoimitusten katkaisemisesta olisi kerrottu ukrainalaisille virkamiehille.
Kuitenkin esimerkiksi Viro kertoi tänään maksaneensa jälleen lisää rahaa PURL-järjestelmään. Sen nojalla Yhdysvallat toimittaa Ukrainalle amerikkalaisia aseita, joiden kustannukset maksavat muut Ukrainan tukijamaat, Suomi mukaan lukien.
Keskiviikkona Ukrainasta on raportoitu ongelmia Starlink-yhteyksissä, joita operoi Trumpin hallintoa tukevan Elon Muskin yhtiö SpaceX.
BBC:n mukaan Starlink-järjestelmä ei ole havainnut nopeita kohteita. Tämä on ukrainalaisten mukaan vaikeuttanut torjuntadroonien ja keskipitkän matkan droonien sekä rintaman logistiikkaa.
Trumpin kärsivällisyys rakoilee
Donald Trumpin kärsivällisyys Ukrainaan rakoilee harvinaisen pahasti ainakin kahdesta syystä, jotka molemmat linkittyvät Trumpin huoleen vaalimenestyksestä. Ilmiselvä syy on polttoaineen hinta.
Trump painostaa Ukrainaa ja Venäjää luopumaan iskuista energiakohteisiin, jotta Ukrainan iskut öljysatamiin eivät pahentaisi maailmanlaajuista polttoainepulaa ja nostaisi dieselin hintaa.
Putinin kanssa solmitun diesel-diilin taustalla vaikuttaa Trumpin huoli kotimaan taloudesta ja siitä, miten polttoaineiden korkeat hinnat mahdollisesti heikentävät hänen kannatustaan.
Venäjän dieselin vaikutus maailmanmarkkinahintoihin on pieni verrattuna siihen, miten Yhdysvaltojen sota Iranissa vaikeuttaa polttoaineiden tuotantoa ja kuljetusta.
Toinen syy kärsimättömyyteen on se, ettei rauhaa näy, vaikka Trump ensin lupasi saada sen aikaan päivässä ja on sittemmin käyttänyt paljon aikaansa ja neuvottelijoitaan löytääkseen sotaan ratkaisun.