Kauhuskenaariota riittää, ja osa niistä on jo toteutunut.
Aikanaan toivoa herättävänä pidetystä Pariisin ilmastosopimuksen voimaan astumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Tuona aikana ihmiskunta on kuitenkin tehnyt historiallisessa kokouksessa sovitun ilmastotavoitteen jo mahdottomaksi saavuttaa.
Turkin Antalyassa alkaa tänään maanantaina YK:n ilmastokokous, joka jatkuu 20. marraskuuta asti. Siinä Suomen ja EU:n tavoitteena on Suomen ympäristöministeriön mukaan vauhdittaa Pariisin ilmastokokouksen toimeenpanoa.
Pariisissa sovittiin ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Tuoreen YK:n raportin mukaan tavoitetta ei kuitenkaan voida enää saavuttaa. Sen sijaan nyt yritetään pitää lämpeneminen alle 2 asteessa, mutta tämäkään ei näytä kovin realistiselta.
YK:n ympäristöohjelman lokakuussa julkaisema 2026 Emissions Gap Report kuvaa, että lämpenemisen pitäminen alle 2 asteessa vaatii päästöjen leikkaamista 18 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, 45 prosentilla vuoteen 2035 mennessä ja 69 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Nykyisellä sitoutumisen tasolla tätä ei saavuteta.
Maailman suurimpiin yksittäisiin päästöjen aiheuttajiin kuuluva Yhdysvallat ei edes lähetä Turkin ilmastokokoukseen virallista delegaatiota.
Ja vaikka ilmasto lämpenisi vain 2 astetta, rajuja vaikutuksia tulee silti. Esimerkiksi koralliriutat luultavasti menetetään.
1,5 astetta ei enää onnistu
YK:n ilmastoviranomaisen IPCC:n viimeisin laaja arviointiraportti julkaistiin vuonna 2023, ja sen piti olla ”viimeinen varoitus”, jotta ilmastonmuutos saataisiin hallintaan. Raportissa sanottiin, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen olisi mahdollista nopeilla päästöleikkauksilla.
Nyt se ei enää onnistu.
– Maailma on jo väliaikaisesti ylittämässä Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen lämpenemistason. Jos onnistumme rajoittamaan 1,5 asteen ylityksen kestoa ja pitämään ylityksen mahdollisimman pienenä, voimme vielä ehkäistä vakavimmat seuraukset. Jokainen vältetty asteen kymmenys vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja, riskejä ja kustannuksia, Suomen ympäristöministeriö muotoilee nyt.
Euroopassa kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä ilmastonmuutoksen takia jo nyt, ei joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. Eurooppa on tällä hetkellä kaikista nopeimmin lämpenevä manner.
Tuoreen yliopistoarvion mukaan vuoden 2026 helleaalto oli Euroopan lähihistorian tappavin, ja yhteensä 32 600 ihmistä kuoli suoraan ilmastonmuutoksesta johtuvista syistä.
Kuuman kesän jälkeen Itä-Espanjassa nähtiin myös ennätyksellisiä sateita. Rankkasadetta tuli kahden vuorokauden aikana yhä paljon kuin tavallisesti sataa kokonaisen vuoden aikana. Poikkeukselliset sateet johtuivat Forecan asiantuntijan mukaan nimenomaan poikkeuksellisen kuumasta kesästä.
Esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa nähtiin kesällä myös rankkoja maastopaloja. Tutkijoiden mukaan tulipaloille otolliset olosuhteet olivat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia Ranskassa kaksi kertaa todennäköisemmät ja Espanjassa jopa 20 kertaa todennäköisemmät, kertoo uutistoimisto Reuters.
Alkusyksystä joukko ilmastotieteilijöitä arvioi, että yli 450 000 ihmistä tulee kuolemaan talven aikana kuumuuteen erityisen rajun El Niño -ilmiön takia. Hellekuolemien lisäksi suuri määrä kuolemia voi aiheutua El Niñoon liittyvistä tulvista, maastopaloista ja kuivuudesta.
Mallinnuksen mukaan ilmiö aiheuttaisi eniten hellekuolemia Nigeriassa, Indonesiassa, Sudanissa, Intiassa ja Brasiliassa. Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan El Niño antaa esimakua tulevasta – siitä, millaisia keskimääräiset vuodet tulevat olemaan esimerkiksi 5–10 vuoden päästä.
Siihen ei ole pitkä aika. Mennyt kesä näytti, ettei Eurooppa kestä näin rajua kuumuutta. Infrastruktuuri on yksinkertaisesti rakennettu erilaisiin sääoloihin.
Samaan aikaan EU:n ilmastopolitiikassa mennään nyt älyttömään suuntaan. Isot EU-maat, mukaan lukien Italia ja Puola, ovat ajaneet heikennyksiä tai vaatineet jopa keskeytystä EU:n vaikutusvaltaisimpaan työkaluun ilmastonmuutoksen hillitsemisessä – päästökauppaan.
Suomalainen ja pohjoismaalainen teollisuus on kampanjoinut heikennyksiä vastaan. Vasemmistoliiton Li Andersson nostaa esiin, ettei heikennys ole reilu yrityksiä kohtaan, jotka ovat investoineet ajoissa siihen, etteivät ne käyttäisi fossiilista energiaa.
Euroopan komission heinäkuun puolivälissä julkaisemassa lakiesityksessä tarjotaan joustoja päästökauppaan.
Italialaispoliitikot ovat syyttäneet päästökauppaa veroksi, joka rankaisee energiaintensiivisiä aloja. Italia on halunnut vapauttaa muun muassa kaasulla toimivat energialaitokset päästökaupasta. Italiassa on Euroopan neljänneksi korkeimmat sähkön hinnat, mikä johtuu osin juuri siitä, että jopa 44 prosenttia maan energiasta tuotetaan kaasunpolttolaitoksissa, kertoo uutismedia Politico.
Joidenkin EU-poliitikkojen mukaan päästökauppajärjestelmä nostaisi bensiinin, dieselin ja kaasun hintaa ja pahentaisi energiahintojen kanssa kamppailevien kansalaisten tilannetta. Isoissa EU-maissa on viime viikkoina nähty isoja mielenosoituksia ja rajuja mellakoita, joiden syynä on ollut muun muassa kasvava elämisen hinta.
Euroopan parlamentin suurimmassa ryhmässä EPP:ssä, johon Suomesta kuuluu kokoomus, ajetaan lisäksi viivästyksiä metaanipäästöjen rajoituksiin. Tätä on Politicon mukaan lobannut voimakkaasti sekä fossiilisen energian ala sekä Yhdysvaltojen hallitus.
Päästökaupalla tarkoitetaan järjestelmää, jossa päästöille asetetaan hinta ja yritykset joutuvat kattamaan päästönsä päästöoikeuksilla. Järjestelmän on tarkoitus kannustaa vähentämään päästöjä. EU-politiikkaan keskittyvä uutismedia Politico luonnehtii päästökauppaa EU:n voimakkaimmaksi aseeksi ilmastonmuutosta vastaan.
Turkin ilmastokokouksessa tullaan kiistelemään rahasta, selviää yhdysvaltalaisen ajatushautomo CFR:n julkaisemasta arvioista.
Pariisin ilmastosopimuksessa kehittyville maille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen rajuimmista vaikutuksista eniten, pitää sopimuksen mukaan maksaa tukea, koska maat ovat itse aiheuttaneet murto-osan ilmastopäästöistä. Mutta se, kuka maksaa, minkä verran ja kenelle, on pitkään ollut kiistelyn kohteena.
Kehittyneiden maiden halukkuus maksaa ilmastokompensaatiota ei nyt myöskään ole järin korkealla, kun sota on nostanut energian hinnat pilviin monin paikoin Euroopassa ja muualla läntisessä maailmassa.
Pientä edistystä
Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen on saatu aikaan myös jonkinlaista edistystä. Vuonna 2015, kun sopimus tehtiin, maailma oli ilman hillintätoimia matkalla kohti katastrofaalista 3,7–4,8 asteen lämpenemistä. Uusiutuvan energian ala on sen jälkeen kasvanut merkittävästi, ja esimerkiksi aurinkoenergiaa lisättiin vuoteen 2025 mennessä kymmenkertaisesti.
Tämän hetken politiikka johtaa arvioiden mukaan siihen, että ilmasto lämpenee 2,6–2,8 asteella. Tämä vaatii sen, että nykyiset ilmastositoumukset toteutetaan täysimääräisinä. Myös 2,6–2,8 asteen lämpenemistä pidetään erittäin vaarallisena, mutta maapallo säästyy joiltain pahimmilta skenaarioilta, CFR kertoo.
Aiemmissa COP-ilmastokokouksissa ei ole saatu aikaan juuri konkretiaa, mutta kokousten arvona voidaan ajatushautomon mukaan pitää, että valtioilla on edes jonkinlainen velvollisuus raportoida vuosittain ilmastonmuutoksen rajoittamiseen tähtäävistä toimista.
Edes seuraavan IPCC:n laajan ilmastoraportin julkaisemisen aikataulusta ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Muun muassa Kiina ja Saudi-Arabia vaativat raportin lykkäämistä sen perusteella, että kehittyneiden maiden hallitseva asema vääristäisi tuloksia.
Tukalat olot Euroopassa vain lisääntyvät, ja ihmisiä tulee kuolemaan sen takia. Toivottavaa olisi, että edes Euroopassa pidettäisiin oma tontti mahdollisimman puhtaana.
Valitettavasti senkin suhteen näyttää nyt huonolta.