Analyysi:Kellot soivat Netanjahulle – Suomen painajainen jatkuu
Onko Benjamin Netanjahun loppu koittanut?
Se on tiistaina käytävien Israelin vaalien tärkein kysymys, taas kerran.
Tuhannet ulkomailla asuvat israelilaiset matkustavat äänestämään parlamentin (knesset) vaaleissa. Monella on sama tavoite – 1990-luvulta asti säännöllisesti pääministerinä olleen Netanjahun kaataminen.
Vaaliasetelma näyttää ensisilmäyksellä perinteiseltä. Israelin politiikka on jo vuosikausien ajan pyörinyt Netanjahua tukevien ja vastustavien koalitioiden ympärillä.
Panokset ovat nyt aiempaa kovemmat. Netanjahua syytetään oikeudessa korruptiosta, ja oppositio vaatii häntä tilille Hamasin lokakuun 7. päivän 2023 terrori-iskun mahdollistaneista epäonnistumisista.
Edes Yhdysvaltojen rinnalla aloitettu sota Israelin arkkivihollista Irania vastaan ei ole parantanut Netanjahun asemaa.
Pääministeri tietää päänsä olevan vadilla ja käy häikäilemättömän rasistista lokakampanjaa sekä arabiehdokkaita että opposition johtohahmoa, Israelin armeijan (IDF) ex-komentaja Gadi Eisenkotia vastaan.
Netanjahu tekee nyt kaikkensa vakuuttaakseen israelilaiset siitä, että vain hän voi suojella maataan.
Pääministerin viestipalvelu X:ään jakamassa tekoälykuvassa Tel Aviv tuhoutuu ydinräjähdyksessä. Päivityksessä lukee, että kenen tahansa muun kuin Netanjahun äänestäminen johtaisi ”toiseen holokaustiin”.
– Olet hysteerinen, Eisenkot vastaa.
Vajaa kaksi viikkoa aiemmin Netanjahu uhosi, että Iranin ydinkyvykkyydet on täysin tuhottu.
Jo ennen vaalipäivää on helppo ennustaa pitkiä ja vaikeita hallitusneuvotteluita – juuri, mitä vähiten kaivataan keskellä sotatilaa.
Jotain kertoo, että Netanjahuun useasti päreensä polttanut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatii israelilaisia äänestämään pääministeriä.
Netanjahun pelastukseksi voi tälläkin kertaa koitua, ettei hallitusta saada kasaan ilman häntä.
Esimerkiksi edellisen anti-Netanjahu-hallituksen muodostanut ex-pääministeri Naftali Bennett suostuisi nyt ottamaan Netanjahun ministeriksi.
Gallupien mukaan Eisenkotin liittouma kukistaisi Netanjahun niukasti, muttei saa enemmistöä knessetiin. Kuninkaantekijäksi voivat nousta sekä arabivähemmistöä edustavat puolueet että äärioikeisto.
Kaupunkilaiseliitin ulkopuolella kasvaneen, poliittisesti verrattain kokemattoman ja kansanomaisesti puhuvan Eisenkotin vahvuus on, että hän on ulkoisesti kaikkea muuta kuin sliipattu urapoliitikko Netanjahu.
Ulkopoliittisesti kaksikko on lähinnä samaa mieltä. Molemmat vastustavat jyrkästi Palestiinan valtion perustamista.
Israel on ilmoittanut sulkevansa miehitetyn Länsirannan vaalipäivän ajaksi. Tuhansia palestiinalaisia on häädetty kodeistaan alueen suurimmasta kaupungista Hebronista.
Israel syyttää Hamasin hyökänneen IDF:n tukikohtaan Hebronissa ja tappaneen kaksi israelilaissotilasta. Gazalaisjärjestö Hamas ei ottanut iskusta vastuuta, mutta ylisti sitä.
Netanjahun hallitus käy vaalipäivän lähestyessä yhä uhmakkaammaksi. Ministerit väläyttävät koko Länsirannan liittämistä Israeliin.
Myös Suomessa kannattaa seurata vaaleja tarkasti. Suomi on asekauppojensa takia sitoutunut vuosikymmenten yhteistyöhön Israelin hallituksen kanssa, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok).
Suomea odottavat vaikeat vuodet. Israelin poliittinen tilanne on täysin arvaamaton, mutta yksi asia näyttää varmalta – maan sotaisa ja kansainvälisistä pelisäännöistä piittaamaton ulkopolitiikka jatkuu.
Suomi on asettanut itsensä alttiiksi kiristykselle. Häkkänen sanoo Suomen voivan ryhtyä asekaupoista huolimatta toimiin Israelia vastaan, vaikka edes maan tärkeimpiin kuuluva kauppakumppani Euroopan unioni (EU) ei uskalla toimia.
The Economistin mukaan Israel toimittaa niin paljon kriittisen tärkeää aseistusta Eurooppaan, että maa on käytännössä immuuni pakotteille ja diplomaattiselle painostukselle.
EU toivoo Israelin ongelmien väistyvän, kun Netanjahun hallitus kaatuu. Ääriliikkeiden suosio kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja knessetistä saattaa tulla Israelin historian oikeistolaisin.
Kuvaavaa on, että avoimen rasistinen ja juutalaista ylivaltaa kannattava äärioikeistoministeri Itamar Ben-Gvir matkaa gallupien mukaan kohti vaalivoittoa.
Yhä useampi israelilaispoliitikko kannattaa aiemmin äärioikeiston ajatuksena pidettyä Suur-Israelia, joka yltäisi Netanjahun sanoin ”joelta merelle” (from the river to the sea).
Opposition kärkihahmot vastustavat jyrkästi Palestiinan itsenäisyyttä. Niin myös pääministerisuosikki Gadi Eisenkot, joka kutsuu kahden valtion malliin uskovia ”harhaisiksi”.
Juuri Eisenkot kehitti IDF:n pahamaineisen Dahiya-doktriinin, johon kuuluu siviilikohteiden laajamittainen tuhoaminen suhteettomalla voimalla ja ihmishengistä välittämättä. Tätä samaa metodia käytettiin myös Gazan kansanmurhassa.
Eisenkot, joka olisi ensimmäinen mizrahijuutalainen Israelin pääministerinä, herättää länsimaissa toiveita muutoksesta. Hän kritisoi Länsirannan laittomien siirtokuntien laajentumista ja vakuuttaa puuttuvansa siirtokuntalaisten väkivaltaan.
Gallupien mukaan näyttää kuitenkin siltä, että äärioikeistoa tarvitaan myös Eisenkotin hallitukseen.
EU ja Suomi sanovat vaativansa Israelilta kahden valtion mallin noudattamista. Käytännössä painostus Israelia kohtaan on ollut hyvin vähäistä.
Nyt eletään kriittisiä hetkiä. Netanjahun hallituksen lanseeraama E1-siirtokuntaprojekti käytännössä tuhoaisi edellytykset Palestiinan valtion olemassaololle.
Suomi on pitkään tuominnut Israelin siirtokunnat ja miehityksen kansainvälisen oikeuden vastaisina, mutta samalla käytännössä tiivistää teknologista ja sotilaallista riippuvuuttaan Israelista.
Jos asekaupat ovat niin tärkeitä kuin puolustusministeri Häkkänen sanoo, Suomi ei jatkossakaan tule asettumaan Israelia vastaan, vaan rahoittaa Palestiinan hävittämistä.
Palestiinan tuhoutuminen murentaa entisestään sitä kansainvälistä oikeutta ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, jolle valtionjohtomme mukaan myös Suomen turvallisuus perustuu.
– Koko maailmalle on tärkeää, että kansainvälinen järjestelmä perustuu sääntöihin, ei voimankäyttöön. Erityisen tärkeää se on pienille maille, kuten Suomelle, sanoi tasavallan presidentti Alexander Stubb uudenvuodenpuheessa 2025.
– Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on turvallisuutemme ja hyvinvointimme peruspilari. On Suomen kannalta olennaisen tärkeää, että maailmanjärjestys perustuu kansainväliseen oikeuteen, ei vahvimman valtaan, sanoi ulkoministeri Elina Valtonen toukokuussa 2026.
Analyysiä on ollut mukana kirjoittamassa myös Iltalehdessä työskennellyt toimittaja Aleksi Nissilä.