Voice of Freedom Повна версія

Analyysi:Lentokoneita uhataan jo – Miten käy risteilylaivojen?

· Main news

Kiristynyt turvallisuustilanne puhuttaa entistä enemmän. Ei vähiten sen vuoksi, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin on kerrottu määränneen tehostamaan Nato-maihin kohdistuvia operaatioita.

Huoli on herännyt etenkin lentoliikenteen turvallisuudesta viimeistään sen jälkeen, kun Leipzigin lentokentältä löydettiin elokuun alussa räjähdelastissa oleva drooni. Tällä viikolla on puolestaan saatu lukea myös Finnairin lentoihin kohdistuneista pommiuhkauksista.

Lentoasemilla on tunnetusti tiukat turvatoimet. Viime viikkojen ja kuukausien uutiset herättävät perustellun kysymyksen siitä, ovatko turvatoimet ajan tasalla eri liikennemuodoissa.

Suomen näkökulmasta relevanteimpana voidaan nostaa esiin laivaliikenne. Olemme risteilyhullua kansaa ja ulkomaankaupastamme yli 95 prosenttia kulkee meriteitse. Joku voisi siis ajatella sen olevan houkutteleva kohde vaikkapa sabotaasioperaatiolle.

Jo syksyllä 2023 osa Hufvudstadsbladetin haastattelemista asiantuntijoista esittivät huolensa siitä, että matkustaja-alukset voisivat joutua jopa terrorististen iskujen kohteeksi.

Alusten kyytiin pääseminen on matkustajan näkökulmasta huomattavasti yksinkertaisempaa kuin lentokoneen kyytiin nouseminen. Toisin sanoen, myös inhottavin motiivein liikkeellä oleva yksilö voisi halutessaan aiheuttaa hämminkiä.

Jollekin saattaisi tulla mieleen kysymys: miten varustamot, satamat ja viranomaiset pitävät huolen siitä, ettei kellään alusten kyydissä olevista henkilöistä ole mukanaan räjähteitä, aseita tai muuta, jolla voi vahingoittaa muita ihmisiä tai laivaa? Tämän vuoksi Iltalehti kysyi asiasta useilta eri tahoilta, muun muassa neljältä varustamolta.

– Varustamona noudatamme kansallisia ja kansainvälisiä turvallisuusmääräyksiä sekä teemme jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Turvallisuusjärjestelyihin liittyviä yksityiskohtia emme turvallisuussyistä kommentoi julkisesti, sanoi viestintäjohtaja Johanna Boijer-Svahnström Viking Linelta.

Kaikki neljä varustamoa (Viking Line, Tallink Silja, Eckerö Line & Finnlines) kertoivat tekevänsä tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Sanomattakin on selvää, että turvallisuus on kaikille ensiarvoisen tärkeää. Varustamot eivät kuitenkaan anna julkisesti konkreettista vastausta siihen, miten yllä kuvatunlainen skenaario estetään.

Erilaisia asioita merillä kyllä tapahtuu jatkuvasti. Näkymättömissä ja näkyvämmin. Lokakuussa uutisoitiin Ruotsin poliisin johtamasta viranomaisharjoituksesta, johon osallistui myös suomalaisia.

M/S Viking Gloryn kyydissä olleen Iltalehden lukijan mukaan laivalla annettiin lyhyt kuulutus, jossa kerrottiin harjoituksesta ja ettei se vaikuta aikatauluihin.

– Yritin kysellä henkilökunnalta lisää. Yksi vastasi, että ”ai, en ole kuullutkaan”.

Tämän yksittäisen kommentin perusteella prosesseissa on vielä hiomisen varaa.

Satamien turvallisuus on myös äärimmäisen kriittistä ja sen valvonta on laaja kokonaisuus, joka jakautuu useiden tahojen vastuulle. Tulli valvoo tavaraliikennettä, Rajavartiolaitos rajat ylittävää henkilöliikennettä ja poliisi yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Yhteistyö muun muassa Viron ja Ruotsin kanssa on tiivistä. Schengen-alueella, jolla myös matkustaja-autolautat liikennöivät, ihmiset ja tavarat liikkuvat vapaasti. Jatkuvaa ja kattavaa valvontaa henkilöliikenteessä ei siis ole.

– Valvonta perustuu tiedustelutiedon, ml. matkustajatiedot, keräämiseen, ilmiöiden havainnointiin ja niistä saatujen tietojen pohjalta kohdennettuihin tarkastuksiin ja valvontaiskuihin. Viranomaiset vaihtavat tietoa keskenään ja akuuttiin tilanteeseen voi puuttua mikä tahansa kyseisistä viranomaisista, Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija Petteri Salli kertoi lokakuussa Iltalehdelle.

Tällä viikolla Ruotsi tosin ilmoitti ottavansa tarkemman rajavalvonnan käyttöön puoleksi vuodeksi. Maan hallituksen mukaan aiempaa useammat ”vihamieliset toimijat” ovat liikkuneet ja toimineet Schengen-alueella. Ruotsin tuore päätös voi näkyä suomalaisille esimerkiksi satamissa, lentokentillä tai Tornion ja Haaparannan välisessä liikenteessä. Rajanylitykseen voi tarvita tulevina kuukausina enemmän aikaa.

EU-komission satamastrategiassa satamat on linjattu EU:n kriittiseksi infrastruktuuriksi ja teollisiksi solmukohdiksi, jotka ovat keskeisiä muun muassa kilpailukyvyn, turvallisuuden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.

Sisäministeriön alaisen Poliisihallituksen mukaan myös fyysinen ja tekninen turvallisuus sekä valvonnan laajentaminen on keskeisessä asemassa.

– Satamien alueellinen turvaaminen, kulunvalvonnan tiukentaminen, valvontakameroiden lisääminen, reittiseuranta, satunnaistarkastukset ja teknologiset ratkaisut, kuten reaaliaikainen konttiseuranta ja älykontit, voivat vähentää mahdollisten sisäpiiriläisten rikollistahojen toimintamahdollisuuksia, sanoo poliisitarkastaja Jonne Lähteenmäki.

Useamman tahon vastauksissa turvatoimiin liittyvässä kysymyksessä korostuu neljä kirjainta: I, S, P ja S. Eli International Ship and Port Facility Security Code. Tämä turvasäännöstö toimii pohjana matkustaja-alusten ja satamien turvallisuudelle.

Säännöstö edellyttää kulun- ja alueenvalvontaa, henkilö-, ajoneuvo- ja lastitarkastuksia sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Suomessa Traficom tekee turvallisuusarvioita ja varmistaa, että satamissa noudatetaan ISPS-vaatimuksia.

Uhkatietoa arvioidaan jatkuvasti, ja tarkastusten laajuus ja tiheys määräytyvät muun muassa voimassa olevan turvatason perusteella. Paljon sellaistakin turvallisuustyötä tehdään, joka ei näy suoraan tavan ihmisille.

Liikenne- ja viestintäministeriön viesti huolissaan oleville ihmisille on, että risteilylle voi lähteä tavalliseen tapaan turvallisin mielin. Matkustajien kannattaa kuitenkin tutustua turvallisuusohjeisiin ja noudattaa miehistön antamia ohjeita.

– Varustamoilla, satamilla ja viranomaisilla on selkeät turvallisuusvastuunsa, ja valmiutta ylläpidetään valvonnalla ja harjoituksilla. Tarvittaessa turvatoimia voidaan tehostaa, ministeriön ilmailu- ja meriliikenneyksikön johtaja Päivi Antikainen sanoo.

Nykyinen tilannekuva perustuu käytettävissä oleviin tietoihin sekä alus- ja satamakohtaisiin turva-arvioihin. Satamien ja satamarakenteiden turva-arvioinnit laatii Traficom yhteistyössä satamien kanssa.

– Arviointeja tarkistetaan säännöllisesti, joten ne muuttuvat uuden tiedon ja olosuhteiden perusteella. Suomessa minkään sataman turvatasoa ei poliisin toimesta ole muutettu/nostettu.

Suomea on yleisesti pidetty varautumisen mallimaana. On siis perusteltua olettaa, että varustamoilla ja viranomaisilla on paras mahdollinen tilannekuva siitä, missä alusliikenteen turvallisuuden suhteen mennään.

Tullin asiakkuus- ja riskienhallintaosaston osastojohtaja Samy Gardemeisterin mukaan suomalaista yhteiskuntaa ja Eurooppaa kohtaavat uhat ovat kuitenkin muuttuneet ja niihin on reagoitu erittäin laaja-alaisesti. Hänen sanomansa tiivistää hyvin sen, mistä lopulta on kysymys.

– Mikään taho ei voi aukottomasti taata, etteikö jotain ikävää voisi tapahtua Suomessa tai Euroopassa ja sama koskee myös meriliikennettä kuin muitakin alueita. Turvallisuuden eteen tehdään kuitenkin töitä Euroopassa, läheisissä kumppanimaissamme, Suomessa ja laajasti koko yhteiskunnassa jokaisena päivänä ympäri vuorokauden.

Kaikki on siis kunnossa, kunnes ei enää ole. Mitään riskiä ei voi sataprosenttisesti eliminoida. Niin kauan kuin asiat sujuvat suurin piirtein normaalisti eikä mitään tapahdu, nykyistä linjaa voi pitää varsin perusteltuna.

Jos pahimmat uhkakuvat toteutuisivat, vastauksia varmasti vaadittaisiin monelta taholta. Toivotaan, ettei niitä kysymyksiä tarvitse koskaan esittää.