Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo yllättyneensä siitä, miten sekaisin hallitus on itsensä saanut.
– Miten asiat on saatu näin perusteellisesti solmuun, ellei peräti umpisolmuun? Kaikkonen hämmästelee Iltalehdelle Porin Suomi-areenassa.
– Enkä oikein heti keksi, miten hallitus aikoo tämän ratkoa ja päästä tästä ulos. Se on kyllä tuhannen taalan kysymys tällä hetkellä.
Petteri Orpon (kok) hallitus ajautui alkuviikosta kriisiin, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin kriteerit sote-järjestöjen avustuksista jyrättiin valtioneuvoston istunnossa. Hallituspuolue RKP äänesti lisäksi tyhjää, kun Rydman joutui eduskunnassa luottamusäänestykseen.
– Kyllä tämä soppa on hallituksen aivan itselleen keittämää, Kaikkonen sanoo ja tarkentaa, ettei oppositio ole tällä kertaa edes isommin haastanut hallitusta.
– Tässä on kysymys järjestöleikkauksista ja yhden ministerin omavaltaisesta toiminnasta, mikä on hallituspuolueiden keskinäiset välit saanut tulehtumaan nähtävästi pahan kerran. Ja epäilenpä, että pyykinpesua riittää vielä hyväksi aikaa.
Kaikkosen mielestä tilanne on jo nyt niin sekava, ettei sitä tarvitse lähteä hämmentämään ulkopuolelta.
– Seuraamme tietysti, mihin tämä päättyy. Ja sen tietysti joudumme kysymään, että mikä on hallituksen toimintakyky tällä hetkellä. Nyt, jos koskaan, tarvitsisimme toimintakykyisen hallituksen työttömyyden painamiseksi alas.
Pääministerillä pyyhitty pöytää
Keskustan mielestä säästöjä pitäisi kohdistaa myös järjestökenttään, mutta hallitus on tehnyt sen täysin ylimitoitetusti. Keskusta olisi hänen mukaansa leikannut vähemmän. Lisäksi linjaukset olisi Kaikkosen mielestä pitänyt käsitellä hallituksen sisällä.
– Ei näitä järjestöjä nyt aivan alaskaan pitäisi ajaa, vaan jättää edes säälliset mahdollisuudet toimia.
Kaikkonen huomauttaa, että monet suomalaiset saavat järjestöiltä apua esimerkiksi sairauksiinsa.
Ministeri Rydman on loppuun asti pitänyt kiinni kannastaan, jonka mukaan avustusten myöntämisen kriteerit kuuluvat hänen päätösvaltaansa, eivät koko hallituksen linjattaviksi. Perussuomalaiset hävisi, kun asiasta äänestettiin valtioneuvoston istunnossa. Rydman vastusti avoimesti pääministeri Orpoa, joka painotti, että kriteerit käydään yhdessä läpi.
– Kyllähän se aika lailla siltä tällä hetkellä näyttää, että pääministerin johtajuudella on pyyhitty pöytää, Kaikkonen sanoo.
– Tällä hetkellä homma ei ole pääministerin käsissä.
”Eväät on syöty”
Keskusta otti Sanna Marinin (sd) hallituksessa kovastikin yhteen hallituskumppani vihreiden kanssa, mutta nyt tilanne on Kaikkosen mukaan poikkeuksellisen vakava.
– Se on johtanut jo siihen, että yksi hallituspuolue ei anna luottamusta saman hallituksen ministerille. Tällaista en muista kyllä vähään aikaan tapahtuneen.
Kaikkosen mielestä nykyisen hallituksen ”eväät on syöty”.
– Vaikea kuvitella, että nykyinen hallituspohja voisi enää vaalien jälkeen jatkaa. En tiedä, tavoittelevatko he edes itse sitä enää.
Hallituksen kaatumista Kaikkonen ei täysin sulje pois, vaikka uskoo sen löytävän jonkinlaisen tavan, jolla päästään eteenpäin.
Keskusta ei pyydettäessä lähtisi paikkaamaan perussuomalaisia, jos puolue lähtisi ulos hallituksesta.
– Keskusta on kyllä valmis uusiin vaaleihin vaikka heti.
Käytiinpä vaalit milloin hyvänsä, niiden jälkeen käydään hallitustunnustelut, joissa katsotaan, mitkä puolueet voisivat sopia yhteen hallituskumppaneiksi. Kaikkonen ei suoraan sulje pois yhteistyötä perussuomalaisten kanssa.
– Kyllähän siinä varmaan edessä aika lailla keskusteltavia asioita olisi, hän kuitenkin kuittaa.
Kestääkö merivettä?
Seuraavalla hallituksella on myös edessään jopa 8 miljardin euron sopeutusurakka, johon velvoittaa myös kaikkien muiden paitsi vasemmistoliiton yhdessä sopima velkajarru.
Suurimman oppositiopuolue SDP:n sisällä on tunnetusti ristivetoa velkajarrun sisällön suhteen, mutta keskusta on ollut aiheesta yksimielisempi.
Silti esimerkiksi entisen puheenjohtajan Annika Saarikon erityisavustajana toiminut keskustavaikuttaja Silja Silvasti sanoi suoraan Helsingin Sanomille, ettei keskusta pystyisi 8 miljardin euron sopeutusurakkaan.
– En rehellisesti usko, että meillä kestäisi perse merivettä sellaisessa hommassa, Silvasti sanoi HS:lle.
Kaikkonen sanoo silti uskovansa, että keskusta kykenee edessä olevaan valtavaan sopeutukseen.
– Kyllähän se valtava urakka on mille tahansa hallitukselle, Kaikkonen huomauttaa.
– Se tulee käytännössä tarkoittamaan kyllä vaikeita ja viheliäisiäkin päätöksiä.
Järvivedet kuntoon
Keskustan sopeutusvaihtoehto on vielä valmistelussa, eikä Kaikkonen suostu sitä paljastamaan. Kaikkosen mukaan kaksi kolmasosaa olisi kuitenkin menosopeutusta ja loput verosopeutusta. Tekoälyn laajassa käyttöönotossa keskusta näkee 1,5 miljardin euron säästöpotentiaalin.
Tarkempien yksityiskohtien sijaan hänellä on kesäisempi ehdotus.
Vaikka meriveden kestokyvystä on keskustassa erilaisia mielipiteitä, Kaikkonen ehdottaa ensi kaudelle kansallisia vesistötalkoita, joissa vähennettäisiin järvien, jokien ja pintavesien kuormitusta sekä rehevöitymistä. Hintalappu olisi kymmenissä miljoonissa euroissa, mutta se voitaisiin jakaa valtion, kuntien ja yritysten välillä.
Vesistöjen kunnosta huolehtiva Kaikkonen ei silti pelkää rehevöitymistä niin paljon, että jättäisi pulikoimisen pelkästään uima-altaisiin.
– Viime viikolla jo ehdin ensimmäistä kertaa järveen, hän kertoo.
