Ruotsin valtiovarainministeriö laski, kuinka paljon Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin poukkoileva politiikka on vaikuttanut Ruotsin talouteen. Summaksi saatiin 160 miljardia kruunua, eli noin 14,6 miljardia euroa.
Ruotsin valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson kertoi asiasta Dagens Nyheterille. Svantenssonin mukaan on surullista, ettei Trump suuren maan johtajana kanna enempää vastuuta omista teoistaan ja niiden maailmanlaajuisista vaikutuksista.
– En syytä ketään, totean vain, että Trumpin politiikalla on ollut korkea hinta. Nyt se näkyy konkreettisesti luvuissa, ja on kuitenkin hieman surullista, että Ruotsin talous ja muidenkin maiden taloudet ovat kärsineet niin kovasti, Svantensson sanoo.
Arvio perustuu siihen, kuinka paljon Ruotsi on menettänyt talouskasvua Trumpin toisen presidenttikauden aikana. Trumpin tulliuhkaukset ja Iranin sodasta seurannut öljyn voimakas hinnannousu ovat vaikuttaneet talouteen eri puolilla maailmaa. Ruotsi on alentanut kasvuennustettaan kahdeksan kertaa nykyisen hallituskautensa aikana, ja työttömyys on karannut korkealle tasolle.
OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen ei ota kantaa Ruotsin valtiovarainministeriön lukuihin, eikä hänen tiedoissaan ole, että vastaavanlaisia laskelmia olisi tehty Suomessa. Suomisen mukaan on vaikea laittaa hintalappua Trumpin toimille, sillä talouteen vaikuttavat monet asiat samanaikaisesti.
Jos Trumpin politiikan vaikutuksia yrittää asettaa mittasuhteisiinsa, voidaan katsoa, että pelkästään talouskasvuennusteiden muutoksilla Iranin sodan aiheuttamat kustannukset ovat olleet Suomelle karkeasti noin 1,5 miljardia euroa, Suominen sanoo.
Luvun voi laskea keskimääräisen kasvuennusteen pienentymisestä. Ennen Iranin sotaa Suomen bruttokansantuotteen odotettiin Suomisen mukaan kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2026. Sodan aikana ennuste on pienentynyt 0,8 prosenttiin.
Valtiovarainministeriön (VM) tuoreimman katsauksen mukaan Lähi-idän kriisi ja epävarmuus häiritsevät talouden toipumista. Vuonna 2027 kasvun odotetaan vahvistuvan 1,6 prosenttiin ja vuonna 2028 1,7 prosenttiin.
Iranin sodan ja Yhdysvaltojen asettamien tullien vaikutukset Suomen talouteen ovat Suomisen mukaan jääneet kuitenkin odotettua pienemmiksi.
Kolme kokonaisuutta
Trumpin politiikan voidaan katsoa vaikuttaneen Suomen talouteen kolmella tavalla, sanoo Suominen. Yksi on tullipolitiikka, joka on osunut eniten sellaisiin teollisuusyrityksiin, joiden liiketoiminta nojaa pitkälti Yhdysvaltojen kanssa käytyyn kauppaan.
Suomalaisyritykset ovat onnistuneet korvaamaan Yhdysvaltoihin suuntautunutta kauppaa lisäämällä vientiä muihin Euroopan maihin, kuten Saksaan.
Iranin sota on puolestaan vaikuttanut öljyn hinnannousun vuoksi muun muassa bensan hintaan ja välillisesti monien muiden tuotteiden hintoihin. Hinnankorotukset tuntuvat kuluttajan lompakossa, mutta Iranin sodan vaikutukset ovat jäämässä lyhytaikaisiksi, jos rauhansuunnitelmat käyvät toteen.
Iranin sota näkyy myös koroissa. Euroopan keskuspankki (EKP) nosti kesäkuussa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä vastatakseen inflaatiopaineeseen. Nyt ohjauskorko on 2,25 prosenttia. Ohjauskoron nostolla on suora vaikutus suomalaisiin, sillä se heijastuu euriborin kautta asuntolainojen korkotasoon.
– Se on kustannuserä, jota ei olisi ilman sotaa, Suominen sanoo.
Kolmantena osa-alueena Suominen mainitsee mielialojen synkistymisen, mikä vaikuttaa ihmisten intoon kuluttaa ja tehdä investointeja. Epävarmuuden aikakauteen on Suomisen mukaan jo osin totuttu, jolloin negatiivinen vaikutus talouteen ei ole yhtä voimakas kuin aluksi.
Onko Yhdysvalloilla Trumpin virkakauden jälkeen vähemmän kumppaneita kuin ennen?
– On, Suominen vastaa.
