Asiantuntija ei ollut uskoa lukemaa todeksi – Suomen syntyvyyteen tulossa hurja käänne?

Suomen synnytyssairaaloissa voi olla edessä vilkas syksy. Kelan äitiysavustushakemuksissa on nimittäin nähtävissä kasvua.

Hakemusmäärä antaa viitteitä tulevien synnytysten määrästä muutamaa kuukautta etukäteen, sillä hakemuksen voi jättää, kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, ja se on jätettävä viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa.

Heinäkuussa hakemuksia tehtiin 5 483 lapselle, ja viimeisen 12 kuukauden aikana lähes 52 000 lapselle.

– Jos tämä olisi koko vuoden 2026 lukema, äitiysavustushakemuksia olisi tehty yhtä monelle lapselle kuin viimeksi vuonna 2016. Se vastaisi ikäluokkien koon paluuta kymmenen vuoden takaiseen aikaan, Väestöliiton tutkimusavustaja Tuure Pelkonen sanoo.

Hän kertoo luulleensa aluksi Kelan tilastoa virheelliseksi.

�– Hieraisin silmiäni, sillä esiintyvä kasvu oli niin paljon rajumpaa.

Viime vuonna Suomessa syntyi 45 832 lasta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi–kesäkuussa 2026 lapsia syntyi 23 662, mikä on noin 1 255 lasta enemmän verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan.

– On erittäin todennäköistä, että tänä vuonna syntyy enemmän lapsia kuin viime vuonna, Pelkonen toteaa.

Syntyvyys näyttää kiihtyvän

Myös Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen pitää äitiysavustusten kasvua mahdollisena merkkinä syntyvyyden piristymisestä.

– Nousukäyrä lupailee, että vauvoja tulisi lisää, mutta kuinka paljon, se jää nähtäväksi, hän sanoo.

Miettinen kuitenkin painottaa, että äitiysavustusten kuukausittaisissa saajamäärissä on paljon vaihtelua eikä niiden perusteella voi vielä todeta syntyvyyden muutoksia.

Äitiysavustushakemuksissa ilmoitettujen lasten määrä on noussut selvästi viime syksystä lähtien. Syntyneiden määrä nousi jo kesällä 2025 poikkeuksellisen matalalta tasolta. Kasvu on Pelkosen mukaan ollut keskimäärin 6,5 prosenttia.

– Mikäli näihin äitiysavustuksiin on luottamista, niin kasvu saattaa nyt kiihtyä, hän sanoo.

Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, joka on koko tilastointihistorian matalin.

Tästä syystä Pelkonen huomauttaa, että vaikka syntyvyys on noususuuntainen, se on yhä matalalla.

– Vaikka Suomessa yhtäkkiä syntyisi 50 000 lasta vuodessa, se olisi silti 10 000 vähemmän kuin vuonna 2010.

Onko siihen jotain syytä, että syntyvyys nyt kiihtyy?

– On spekuloitu kahta erilaista teoriaa. Toinen liittyy koronavuosien vaikutukseen ja toinen ikäluokkien lastensaanti-ihanteisiin, Pelkonen kertoo.

Osa pariskunnista aikaisti lastenhankintaa pandemian aikana. Koronavuosina syntyvyys nousi nopeasti noin 1,36 lapsesta naista kohden lukuun 1,46 vuonna 2021.

– Tuli koronasulku, eikä ollut oikein muuta tekemistä.

Tämän teorian mukaan aikaistettuja lapsia syntyi tavallista enemmän vuonna 2021, minkä vuoksi syntyvyys jäi seuraavina vuosina matalammaksi. Nyt vaikutus saattaa olla vähitellen väistymässä ja syntyvyys palaamassa lähemmäs tavanomaisempaa tasoa.

Toinen mahdollinen selitys liittyy eri ikäluokkien perheellistymiseen ja lapsilukuihanteisiin. Väestöliiton perhebarometreissa on ollut viitteitä siitä, että nyt perheellistymisikään tulevilla ikäluokilla saattaa olla hieman korkeampia ihanteita toivotun lapsiluvun suhteen kuin edeltävillä sukupolvilla.

– Molemmat teoriat saattavat pitää paikkansa tai olla pitämättä paikkaansa.

Äitiysavustushakemuksista ei voi suoraan päätellä vanhempien ikää, mutta raskausrahahakemusten perusteella kasvu näkyy melko tasaisesti 25–39-vuotiaissa.

Kasvu näyttää painottuvan esikoisiin. Vuosien 2024 ja 2025 välisestä syntyvyyden kasvusta noin kaksi kolmasosaa selittyi esikoisten määrän lisääntymisellä. Tänä vuonna selkein kasvu nostettujen lapsilisien kehittymisen perusteella näkyy kahden huoltajan perheissä, joissa on yksi alle yksivuotias lapsi, Pelkonen kertoo.

Yhteiskunnan panostettava resursseihin

Pelkonen muistuttaa, että yhteiskunnan tulisi varautua syntyvyyden positiivisiin yllätyksiin.

– Kun tilastot viittaavat siihen, että syksystä voi varauksin odottaa vilkkaampaa lastensaannin aikaa, synnytyssairaaloissa ja muissa siihen liittyvissä yhteiskunnan palveluissa pitäisi varautua siihen, että resursseja riittää.

Huonoin tapa vastaanottaa tällaiset positiiviset yllätykset olisi Pelkosen mukaan se, ettei yhtäkkiä olisi riittävästi resursseja vastata niihin.

– Tällöin ihmisille voisi tulla huonoja kokemuksia esimerkiksi siitä, miten yhteiskunta suhtautuu lasta odottaviin ja perheellistyviin.

Samalla pitää miettiä, miten nyt nähtyä kehitystä voidaan ylläpitää, hän jatkaa.