Asiantuntija: Herätkää välittömästi tähän uhkaan, Suomen viranomaiset

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja Suomen arvostetuimpana pidetty droonien sekä sotateknologian asiantuntija Jyri Kosola patistaa päättäjiä ja viranomaisia ryhtymään nopeasti tekemään kokonaisvaltaisia suunnitelmia, miten drooniuhkaan varaudutaan yhteiskunnassa.

– Tässä käy sillä tavalla, niin kuin aina käy. Nyt me ei tehdä mitään, kun ei ole kauhea kiire, eikä ole välitöntä uhkaa, eikä itärajalla ei näy yhtään droonia. Sitten muutama lämähtää tonttiin ja me panikoidaan sekä juostaan kuin päättömät kanat ja ostetaan jotakin, Kosola sanoo Iltalehdelle.

Hänen mukaansa nyt olisi aika tehdä kattava toimintamalli siitä, miten drooniuhka huomioidaan Suomessa. Tässä olisi mietitty esimerkiksi, mitä kenenkin viranomaisen pitäisi tehd�ä ja ottaa huomioon.

– Nyt olisi aika tehdä systeemi kuntoon, ennen kuin sitä tarvitaan. Eihän me palovakuutustakaan oteta, kun talon nurkka on tulessa, hän painottaa.

– Droonien suhteen uskottelemme itsellemme, että meillä on loputtomiin aikaa hoitaa tätä asiaa. Nyt olisi tärkeää tehdä nopeasti jotakin, oppia siitä ja sitten säätää juoksun suuntaa. Mutta lähteä joka tapauksessa liikkeelle, sen sijaan että mietitään tarkkaan jotakin ilmiöitä, mitä me ei kuitenkaan täysin vielä tunneta.

Pelastajat maalitauluina

Kosola kannustaa drooneilta suojautumisessa pohtimaan laajasti kaikkia mahdollisia pisteitä, joissa kannattaisi pysähtyä ja käydä läpi, löytyykö niistä drooneihin liittyviä toimenpiteitä. Hän listaa tästä esimerkkeinä kaavoituksen, tielinjojen suunnittelun, pankkitoimintojen jatkuvuuden varmistamisen ja satelliittitietoliikenteen kehittämisen.

– Valmiita ohjeita ei tarvitse antaa, että miten asiat pitää ratkaista. Mutta se, että kaikki ne tahot joita se liippaa, miettisivät että miten me tämä juttu hoidetaan, Kosola sanoo.

– Jos esimerkiksi mietitään vaikka palo- ja pelastustoimia, kun on kriisi päällä. Kun venäläiset toimittavat ensimmäisen droonin johonkin ja palo- ja pelastusviranomaiset menevät paikalle, sitten tuleekin joukko drooneja heidän kimppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että palo- ja pelastusviranomaisillakin pitäisi olla droonitorjuntakyky. Kun he menevät jonnekin pelastamaan ihmisiä, niin pitää varautua siihen, että he joutuvat pelastamaan tai suojaamaan myös itsensä, hän jatkaa.

Ukrainassa on viime viikkoina nähty jatkuvasti, miten hyökkäyssotaa siellä käyvä Venäjä on ottanut pelastustyöntekijät maalitaulukseen, ja Venäjän iskuissa on usein kuollut tai loukkaantunut pelastajia.

Kosolan mukaan kaavoituksessa voisi puolestaan yrittää miettiä, mitkä kohteet voisivat vetää drooneja puoleensa, ja pitää huolta, ettei näiden lähelle suunniteltaisi asutusta.

Kellariin vai pommisuojaan

Suomesta on tähän mennessä löydetty kolme Ukrainan tänne harhautunutta droonia. Lisäksi helatorstain jälkeisenä yönä Uudellemaalle pelättiin saapuvan useita isoja ja raskaassa räjähdelastissa olevia Ukrainan drooneja. Viranomaisten toimintaa drooneista varoittamisessa on kritisoitu jälkeenpäin sekavuudesta ja varoitusten huonosta tavoittavuudesta. Niiden perusteella moni ei tiennyt uhkasta lainkaan, ja ne, jotka varoitukset tavoittivat, eivät välttämättä tienneet, onko työpaikalle tai esimerkiksi kouluun turvallista mennä.

Kosola muistuttaa, että Suomessa pitää miettiä, miten vastaavassa tilanteessa on oltava kaikille selvää, ketkä voivat jäädä kotiin ja kenen pit�ää mennä työpaikalle uhkasta huolimatta. Viikko sitten työmarkkinajärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö kertoivatkin saaneensa laadittua suosituksia työpaikoille drooniuhkatilanteiden varalta.

– Sitten vielä pitäisi olla eroteltuna ohjusuhka ja drooniuhka niin kuin Ukrainassa on. Eli jos on drooniuhka, riittää, että menee kellariin. Jos on ohjusuhka, pitää mennä oikeaan pommisuojaan. Joskus siellä tulee myös vain, että ”aircraft” (ilma-aluksia) tai ”lähestyviä ampumatarvikkeita”, Ukrainassa useasti käynyt Kosola sanoo.

”Keskeiset ihmiset”

Varsinaisen droonien torjunnan osalta Kosola on peräänkuuluttanut useaan otteeseen Suomelle niin sanottua droonimuuria, joka tarkoittaisi panostuksia niiden havaitsemiseen ja torjuntaan. Hän toteaa, että vastatoimien koordinointi drooniuhkassa kannattaa sopia nyt hyvin selkeäksi, sillä muuten on vaarana, että ne menevät ristiin. Kosolan mielestä Suomessa kannattaisi olla erikseen Puolustusvoimien hoitama aluetorjunta ja kohdetorjunta, josta vastaa kyseisen kohteen omistaja, esimerkiksi yritys.

– Ukrainassa kolmasosa alas ammutuista drooneista on omia. Jonkun pitää nyt meilläkin miettiä matalan ilmatilan hallintaa ja droonien tunnistamista. Ja pitää myös päättää, että kuka torjuu ja mitä.

Kosolan mukaan kokonaisvaltaisen drooniuhkiin varautumisen pitäisi lähteä Suomessa ylimmältä päättäjä- ja virkamiestasolta eli pääministeristä ja valtioneuvoston kansliasta. Hän huomauttaa, että Suomessa on olemassa toimielin nimeltä Valtioneuvoston turvallisuusneuvosto. Siinä ovat mukana niin presidentinkanslian kansliapäällikkö, kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt tai valtiosihteerit kuin poliisiylijohtaja, pelastusylijohtaja, Puolustusvoimien Pääesikunnan päällikkö, Rajavartiolaitoksen päällikkö, suojelupoliisin päällikkö ja Tullin sekä Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtajat.

– Meillä on tuommoinen kokoava elin olemassa. Sillä ei ole päätösvaltaa, mutta se on keskusteleva ja tilannekuvaa vaihtava. Siinä ovat ne keskeiset ihmiset, joiden nimenomaisesti pitäisi välittää sitä tietoa ja sopia, että miten tässä toimitaan.