Ukrainalla on Suomen läheisyydessä Venäjän rajan takana useita kohteita, joihin se ei ole vielä iskenyt, mutta joihin se voisi halutessaan hyökätä.
Näin arvioi Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.
– Lähimpänä on ehkä Bolšoi Bor ja siellä oleva kaasuinfra. Se on periaatteessa se kaikkein lähimpänä [Suomea] oleva kohde, joka voisi olla Ukrainalle kiinnostava, hän sanoo.
Leningradin alueella Viipurinlahden etelärannalla sijaitseva Bolšoi Bor on noin 40 kilometrin päässä Suomen rajasta. Se tunnettiin vuoteen 1948 saakka nimellä Jokikylä.
Bolšoi Borissa on myös Gazpromin omistama Portovajan nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos ja terminaali, jotka olisivat Ukrainan viimeaikaisten kohteiden perusteella looginen jatkumo iskuille.
Kastehelmen mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka todennäköinen kohde Bolšoi Bor Ukrainalle todellisuudessa on.
– Hyvin vaikea sanoa. Siinä on se ongelma, että se on hyvinkin lähellä Suomen rajaa, mutta toisaalta Ukraina iski Vysotskin öljyterminaaliinkin Viipurin lounaispuolella, että ei se välttämättä mitenkään mahdotonta ole, hän sanoo.
Ukraina teki drooni-iskun Vysotskin eli Uuraan satamaan huhtikuussa. Noin 50 kilometrin päässä Suomen rajasta sijaitsevassa satamassa on myös Venäjän suurimman yksityisen öljyntuottajan Lukoilin oma terminaali.
Isku Kronstadtiin
Ukraina on kuluvan vuoden aikana tehnyt useita iskuja Venäjää vastaan Suomen läheisyydessä. Näistä viimeisin huomattava hyökkäys kohdistui Kronstadtissa sijaitsevaan Venäjän Itämeren laivaston tukikohtaan varhain 3. kesäkuuta.
Ukraina teki iskun pitkän kantaman drooneilla, jotka aiheuttivat suuria vaurioita Venäjän varjolaivaston aluksiakin saattaneelle Boiki-korvetille. Kyseessä on Stereguštši-luokan korvetti, joka on yksi Venäjän nykyaikaisimmista sota-aluksista.
Suosittua venäläistä Rybar-kanavaa Telegramissa ylläpitävä Mihail Zvintšuk ihmettelee, miksi alus oli jätetty kuivatelakalle ilman suojaa.
– Miksi korvetti oli niin suojattomassa asemassa? hän kysyy venäläismedia The Insiderin mukaan Telegramissa.
– Laivasto on erittäin haavoittuvainen Ukrainan iskuille, eikä ole olemassa toimenpiteitä, joiden voitaisiin sanoa ”varmasti auttavan”.
Isku paljasti laajemmin, että Venäjän merivoimien sota-aluksilla ei ole turvallista tukikohtaa. Pietarin edustalla Retusaaren itäpäässä sijaitsevaa Kronstadtia oli pidetty suhteellisen turvattuna ja suojattuna, mutta Ukrainan isku osoitti luulon vääräksi.
Kruununjalokivi
Kastehelmen mukaan Ukrainalla olisikin mahdollisuus kurittaa Venäjää iskemällä energiainfran ohella myös sotilaallisiin kohteisiin, kuten Kronstadtissa nähtiin. Hän nostaa esille Suomen läheltä esimerkiksi Petroskoin lentokentän ja Levašovon lentotukikohdan.
Molemmissa on sotilastoiminnan lisäksi myös siviilitoimintaa.
– Sitten on tietysti erilaisia pienempiä kohteita, esimerkiksi helikopterikenttiä Karjalan kannaksella, joihin voisi iskeä, hän sanoo.
Ukraina voisi iskeä myös Murmanskin alueella noin 150 kilometrin päässä Suomen rajasta sijaitsevaan Olenjan lentotukikohtaan, joka oli yksi Ukrainan menestyksekkään Hämähäkinverkko-operaation kohteista kesäkuussa 2025.
– Olenjan lentotukikohta on Venäjän sotilaallisten kohteiden kruununjalokivi. Sieltä venäläiset koneet ovat usein nousseet ilmaan ampuakseen risteilyohjuksia Ukrainaan, hän muistuttaa.
Toistaiseksi Ukraina ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut iskemään Olenjan lentokentälle pitkän kantaman drooneilla.
– Se on kuitenkin melko kaukana, eikä Ukrainalla oikeastaan ole nykyisellään ollut mahdollisuutta sinne iskeä, hän lisää.
Kastehelmi mainitsee arvokkaista kohteista esimerkiksi Arktiksella sijaitsevat sotilaskohteet ja Venäjän pohjoisen laivaston kohteet, kuten sukellusveneet.
– Näillä on tietysti Ukrainan sodan kannalta hyvin vähän merkitystä, mutta Venäjälle olisi tietysti hyvin ikävää, jos niihin osuttaisiin, hän sanoo.
Suursaari
Sosiaalisessa mediassa on pohdiskeltu mahdollisuutta, että Ukraina voisi iskeä Suursaareen, joka on Suomenlahden ulkosaarista suurin.
Iltalehti on aiemmin kertonut satelliittikuvien perusteella, kuinka vahvasti Venäjän asevoimat ovat läsnä Suursaaressa. Alueen sotilasinfrastruktuuria on kehitetty hiljalleen läpi 2000-luvun. Uusimmat muutokset ovat vuodelta 2019, jolloin saarelle rakennettiin viisi helikopterien laskeutumisalustaa sekä uusittiin aiemmin rakennettu tutka-asema.
Sotilaalliseen varustukseen kuuluu muun muassa komento- ja lennonjohtotorni, sääasema ja erilaista huoltoinfrastruktuuria. Saaren kolmesta majakasta ainakin yksi on edelleen toiminnassa. Suursaaren satama palvelee niin siviili- kuin sotilasmerenkulkua.
Yle on oman selvityksensä mukaan uutisoinut, että Suursaaresta on suoritettu myös gps-häirintää.
Kastehelmi katsoo, että arktisten alueiden kohteiden lisäksi myöskään Suursaari ei ole Ukrainan sodan kannalta merkittävä kohde.
– Kuten olemme nähneet, Ukrainan prioriteetti tällä hetkellä on ollut nimenomaan energiakohteissa, joihin tehdyillä iskuilla voidaan saada enemmän aikaan ja ehkä se kovin vaikutus Venäjään ja Venäjän talouteen, hän sanoo.
– Jos lähdetään hakemaan muita staattisia kohteita Suomen rajojen läheltä, monilla niistä on vaikeampi saada aikaan laajempaa vaikutusta liittyen tähän sodan viitekehykseen.
Kastehelmi lisää, että staattiset kohteet esimerkiksi juuri Suursaaressa eivät välttämättä samalla tavalla edesauta sodan tavoitteita kuin Venäjän energiainfran kurittaminen.
– Vastaavia staattisia kohteita on muuallakin. Voi olla, että Ukraina priorisoi sellaisia staattisia kohteita, jotka ovat lähempänä Ukrainaa, ja iskee niihin, hän sanoo.
Riskit Suomelle?
Ukrainan isku Kronstadtiin oli osa Pietariin kohdistettua laajaa droonihyökkäystä, jonka vuoksi Vladimir Putinille tärkeä Pietarin talousfoorumi käynnistyi kiusallisissa merkeissä.
Ukrainan hyökkäyksen vuoksi Venäjän viranomaiset joutuivat rajoittamaan keskiviikkona internetin ja mobiiliverkon käyttöä kaupungissa.
Ukrainan iskut Suomen läheisyydessä sijaitseviin kohteisiin ovat jatkuneet jo useamman kuukauden, mikä Kastehelmen mukaan osoittaa, että Suursaari ei ole Ukrainalle prioriteetti.
Ukrainan hyökkäyksissä osa drooneista on Venäjän häirinnän seurauksena harhautunut Suomen puolelle. Vastaava hyökkäys Suursaareen saattaisi olla riski myös Suomen kannalta, sillä se sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Suomen rannikosta.
– Ylipäänsä voidaan sanoa, että kun sotaa käydään Suomen rajojen lähistöllä, siihen sisältyy yleisesti ottaen riskejä, hän sanoo.
– Toisaalta ei kuitenkaan välttämättä, kun katsoo näiden muiden iskujen etäisyyksiä. Bolšoi Bor on vähän vielä lähempänä ja Vysotsk on jotakuinkin yhtä lähellä. Tässä on omat riskinsä, mutta sen takia voi olla, että Ukraina keskittyy ensisijaisesti energiakohteisiin.
