Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on aiheuttanut valtavan kohun jalkapallon MM-kisoissa. Taustalla on hänen yhteydenottonsa kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan puheenjohtajan Gianni Infantinon suuntaan.
Yhdysvaltojen tähtihyökkääjä Folarin Balogun sai pelata neljännesvälieräkamppailussa Belgiaa vastaan, vaikka hän sai punaisen kortin pudotuspelien ensimmäisen kierroksen ottelussa Bosniaa ja Hertsegovinaa vastaan.
Jalkapallon MM-kisoissa punainen kortti tarkoittaa ulosajoa ja automaattista yhden ottelun mittaista pelikieltoa.
Fifa päätti kuitenkin sääntökirjan artiklan 27 nojalla, ettei se pane pelikieltoa täytäntöön. Useiden kansainvälisten lähteiden mukaan Trump oli soittanut Infantinolle ja pyytänyt tätä harkitsemaan Balogunin pelikieltoa uudestaan.
Tapaus on herättänyt suurta ihmetystä ja raivoa ympäri futismaailman.
Iltalehti kysyi asiasta urheilun ja politiikan kytköksiin sekä jalkapallon historiaan perehtyneeltä Turun yliopiston professorilta Vesa Varekselta. Hän ei ollut tapauksesta lainkaan yllättynyt.
– Trumpin osalta ei hämmästytä enää mikään, mutta se, että tuollaisia pyyntöjä ruvetaan oikeasti noudattamaan – se on aika ainutlaatuista. Onhan se puistattavaa, että poliittiset tahot rupeavat vaikuttamaan yksittäisiin urheilutapahtumiin, Vares miettii.
Mussolini kalpenee
Vares muisteli jalkapallon MM-kisojen historiaa, josta nousi esiin kaksi edes hieman samankaltaista tapausta.
– Vuonna 1934, kun pelattiin historian toiset jalkapallon MM-kisat, ne olivat silloin Benito Mussolinin [Italian pahamaineisen diktaattorin] järjestämät. Sieltä liikkuu legendoja illallisesta tai lounaasta jonkun tärkeän ottelun erotuomarin kanssa. Sieltä ei ole olemassa kuitenkaan mitään todisteita, että jotain olisi sovittu, tai että itse pelissä olisi näkynyt mitään erikoista, Vares poimii.
Italia voitti maailmanmestaruuden.
Vuonna 1978 kisat olivat puolestaan Argentiinassa. Isäntämaa tarvitsi jatkosrajan ottelusta Perua vastaan neljän maalin voiton päästäkseen maalieron turvin Brasilian ohi loppuotteluun.
– Silloinen Argentiinan presidentti [Jorge Rafael Videla] kävi Perun pukukopissa puhumassa Argentiinan ja Perun kansojen veljeydestä, vieden viestiään ymmärretyksi. Hänkään ei käyttänyt niin suoraa kieltä kuin Trump, Vares vertailee.
Presidentin viesti taisi mennä perulaisille perille. Ottelu päättyi Argentiinan 6–0-voittoon.
Trump kiitteli avoimesti Fifaa Balogun-päätöksen jälkeen sosiaalisen median puolella.
– Kiitos Fifa, kun päätitte tehdä oikein ja käänsitte suuren vääryyden! Trump totesi omassa Truth Social -mediassaan.
Trump ei peitellyt siis yhtään toimiaan.
– Ei, koska hän on Trump. Hänestä on totuttu kuulemaan niin paljon tällaisia juttuja, Vares toteaa.
Sätkynukke
Sen sijaan kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino päätyy Turun yliopiston professorin Vareksen ihmettelyn kohteeksi.
Infantino keikaroi mielellään Trumpin vaikutuspiirissä, eikä hän vaikuta olevan lainkaan huolissaan siitä, että hänen oma maineensa menisi.
Puheenjohtajalla näyttää olevan rajaton usko siihen, että hänellä on takanaan Fifan jäsenmaiden vankkumaton tuki.
– Tätä kautta hän kehtaa tehdä ihan mitä huvittaa. Luulisi hänen ymmärtävän, että hän näyttää ihan sätkynukelta, varsinkin kun hänen aiemmasta teostaan eli Trumpille jaetusta rauhanpalkinnosta heräsi siihen aikaan valtavasti paheksuntaa, Vares sanoo.
– Se on jotenkin niin täysin epäsuhtaista, että suurvallan johtaja rupeaa soittelemaan yksittäisen pelin tuomioista. Luulisi, että normaalilla ihmisellä alkaisi soida hälytyskellot sen suhteen, että miltä minä nyt oikein näytän.
Ongelma Infantinon tapauksessa on se, että kukaan ei tunnu puuttuvan hänen toimintaansa.
Vares ei usko, että esimerkiksi Suomen Palloliiton puheenjohtajan Ari Lahden ulostuloilla olisi tämänkaltaisissa tapauksissa sen suurempaa merkitystä.
– Ulostulojen pitäisi tulla isoimmista maista ja niiden palloliitoista, jotta niillä olisi oikeasti painoarvoa. Pohjoismaat ovat olleet yleisesti Fifan sisällä suurimpia kriitikoita, eikä heidän kannoillaan ole ollut tähänkään mennessä mitään merkitystä, Vares huomioi.
Vareksen mukaan Trumpin vaatimuksen kohdalla ei voida suoranaisesti puhua korruptiosta, koska siihen vaaditaan konkreettisia osoituksia.
– Joka tapauksessa nyt liikutaan vähintään erittäin tummanharmaalla alueella, Vares näkee.
