Asiantuntijalta suorat sanat ”Euron lopusta” – Jos pahin tapahtuisi, näin kävisi Suomen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju näkee, ettei eurojärjestelmää päästetä kaatumaan, vaikka pahassa kriisissä olevan Ranskan talous alkaisi ajautua romahdustilaan. Kangasharjun mukaan sekä EU:n poliittisilla päättäjillä että keskuspankki EKP:n johdossa löytyy kyllä keinoja ja myös tahtoa olla päästämättä tilannetta niin pahaksi, että euro olisi hajoamistilassa.
– Nyt kaikki ymmärtävät euron tärkeyden paremmin kuin silloin 2010-luvulla. Varmasti löytyy sitä poliittista tahtoa sitä säilyttää tai pelastaa se, Kangasharju sanoo Iltalehdelle ja viittaa 2010-luvun finanssikriisiin, jossa Kreikan heikko tilanne uhkasi koko eurojärjestelmää.
Kangasharjun näkemys euron kohtalosta eroaa vahvasti europarlamentaarikko Katri Kulmunin (kesk) Iltalehden äskettäisessä haastattelussa kertomasta mielipiteestä. Kulmuni sanoi eurojärjestelmän olevan lopussa, jos Ranskan talous romahtaa. Kulmunin mielestä Ranskan huonoa taloudenpitoa on katsottu EU:ssa läpi sormien, koska kyseessä on iso ja vaikutusvaltainen maa.
Kulmunin lisäksi usea suomalainen europarlamentaarikko piti Ranskan tilannetta hyvin huolestuttavana.
– On eletty yli omien varojen, ja ei ole myöskään ollut visiota ja näkemystä muusta, eikä yhteistä poliittista tahtoa. Nyt sitten mennään kohti äärilaitaa ja ollaan ajamassa seinään, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sanoi.
Sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma kertoi puolestaan, ettei halua edes ajatella sitä, miten Euroopan toiseksi suurin talous Ranska pelastettaisiin.
Isoja ongelmia
Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla kritisoi muiden tapaan voimakkaasti Ranskan taloudenpitoa, mutta kertoi uskovansa siihen, että Ranskan pelastamiseksi tehtäisiin EU:n puolelta kaikki mahdollinen, koska kyseessä on kaatumisen suhteen liian iso talous. Aki Kangasharju on samoilla linjoilla.
– Vaikka sanon, että euro säilyy, niin ei se tarkoita etteikö ongelmia olisi. Nehän ovat todella isoja, hän toteaa.
– Onhan se ollut kauheata lukea näitä juttuja, että missä kunnossa esimerkiksi koulut ovat siellä. Että Ranskan julkiset menot ovat Suomeakin korkeammat ja silti ne katot putoavat kouluista. Ei ole ihme jos mellakoidaan ja protestoidaan, hän jatkaa.
Kangasharju sanoo viime viikkojen tilanteen näyttävän, että Ranska on todella pahassa jamassa.
– Siellähän on budjetti ollut alijäämäinen jostain seitsemänkymmentäluvulta asti. Että ei siellä osata pitää tätä taloutta, eikä ymmärretä tavallaan julkisen talouden tasapainon merkitystä.
Monia keinoja
Kangasharju kertoo yhden mittarin, jota seuraamalla voi alkaa ainakin odottaa Euroopan keskuspankin EKP:n toimia Ranskan suhteen. Kyseessä on korkoero Ranskan ja Saksan kymmenvuotisten valtionlainojen välillä. Tämä kertoo suoraan siitä, miten paljon sijoittajat näkevät riskiä Ranskan valtionlainoissa. Viime viikkoina ero on noussut jo yli 1,5 prosenttiyksikköön. Jos ero nousee kahteen prosenttiyksikköön, alkaa EKP hyvin todennäköisesti puuttua tilanteeseen.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Ranskan kymmenvuotisen valtionlainan korko nousi nyt keskiviikkona viiteen prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002. Korkoero Saksaan nousi keskiviikkona enimmillään 1,59 prosenttiyksikköön. Bloombergin mukaan Ranskan korkoeroa ovat kasvattaneet epäilyt siitä, pystyykö maa hyväksymään velkataakkaansa hillitsevän budjetin.
Kangasharjun mukaan EKP:llä on nyt keinona esimerkiksi Ranskan velkakirjoja ostamalla yrittää pitää nousevia korkoja kurissa. Myymällä Saksan kaltaisten vahvojen maiden velkakirjoja ja ostamalla heikompien maiden tilalle EKP on pitänyt koronavuosien jälkeen korkoja kurissa.
– Voisin kuvitella, että jotain tämän tyyppistä ohjelmaa ne voisivat suunnitella, hän sanoo.
– Tässä on paljon sellaisia mekanismeja EKP:llä, joita on eurokriisin jälkeen tehty. Näitä otetaan ensin käyttöön. Että en vielä ole huolissani euron tulevaisuudesta.
Keväällä eurokriisi?
Pahasti ylivelkaantuneen Ranskan valtionvelan, työttömyyden ja budjetin alijäämän on arvioitu kasvavan ensi vuonna voimakkaasti. Maassa pidetään ensi keväänä presidentinvaalit, joissa valtaan voi nousta joko laitaoikeiston Marine Le Pen tai laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon. Molemmat heistä ovat antaneet lausuntoja, joissa näkyy Venäjän-vastaisen rintaman heikentyminen Euroopassa ja Nato-vastaisuus. Mélenchon on myös esittänyt, ettei Ranska maksaisi valtionlainojaan takaisin. Tätä on pidetty suorana finanssikriisin alkuna.
Mahdollisuus, että ensi keväänä euroalue olisi Ranskan ansiosta kriisissä, on Kangasharjun mukaan suomalaiselle kuluttajalle hyvin ikävä vaihtoehto.
– Ilman muuta se olisi paha isku, hän sanoo ja kertoo kriisin tarkoittavan korkojen nousua asuntovelallisille.
– Tämmöisessä kriisitilanteessa luotto euroon heikkenee ja euron arvo heikkenee, jolloin tuontitavarat tulevat kalliimmiksi ja inflaatio nousee. Ja sitten euroa pitää inflaatiota vastaan pitää hillitä, joten EKP nostaa korkoja. Mutta samaan aikaan talous on todennäköisesti huonossa kunnossa, kun luottamusta ei ole, Kangasharju listaa.
Hän toteaa, että EKP:llä olisi iso miettiminen, miten paljon korkoa nostaa. Vertailukohtaa voi hakea vuosien 2022–2023 öljykriisistä.
– Kun talous ei voinut hyvin, mutta energian takia inflaatio nousi. Sitä piti sitten tasapainoilla, että minkä verran niitä korkoja nostaa.
– Kyllä siinä tulisi monenlaista hässäkkää ja varmasti talous kärsisi. Ja nyt kun Suomi on vihdoin päässyt vähän kasvun syrjään kiinni, niin sitten se kasvu taas tyssäisi.
Pahempi asia nyt
Iltalehti kysyi myös, mitä tapahtuisi Suomessa ja Euroopassa, jos euro kaatuisi kokonaan, vaikka tämä vaihtoehto on Kangasharjun mukaan todella epätodennäköinen.
– Jos puhtaasti spekuloidaan, niin se olisi vielä kamalampi asia kuin silloin eurokriisin aikaan, Kangasharju sanoo.
Hän muistuttaa kireästä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja siitä, miten eurojärjestelmästä olisi Suomelle hyötyä, jos Venäjä päättäisi hyökätä Suomeen.
– Ensimmäisenä täältä tietenkin loppuisivat rahat. Paitsi että nyt kun me ollaan eurossa, niin saisimme eurojärjestelmästä apuja tänne Suomeen.
– Jos ajatellaan, että, että tämmöisenä geopoliittisena maailmanaikana euro hajoaisi ja miten paljon Euroopalle siitä tulisi taloudellisia vaikeuksia muutenkin, niin sitten myöskin tämä yhteinen rahoitusjärjestelmä menisi ihan jumiin. Sen myötä kaikki tällaiset geopoliittiset riskit ovat paljon voimakkaampia ja vaarallisempia. Siksi euron hajoaminen on nyt pahempi ja pelottavampi kuin silloin 2010-luvulla ennen näitä Venäjän nousuja, Kangasharju perustelee.
Hän pitää selvänä, että turvallisuuspoliittinen tilanne antaa myös euromaille paljon yhteistä tahtotilaa pitää järjestelmä kasassa, toisin kuin finanssikriisin aikaan.
– Varmasti tehdään kaikki, että se pysyy. Ja silloin jos kaikki ovat samassa veneessä, niin se myös pysyy kasassa. Että siinä mielessä tilanne ei ole semmoinen, että se vaan vääjäämättä hajoaisi vaikka mitä yritetään.
Pienempi rahaliitto?
Teoreettisessa tilanteessa, jossa eurojärjestelmä hajoaisi esimerkiksi Ranskan irrotessa siitä, on Kangasharjun mukaan täysin mahdollista, että tilalle tulisi pienempi Saksan ympärille syntyvä rahaliitto, jossa Suomi olisi hyvin todennäköisesti mukana. Hän muistelee tehneensä kollegoidensa kanssa jo 2010-luvun alkupuolella Nordea-pankissa työskennellessään jopa katsauksen, jossa pienemmän rahaliiton vaihtoehtoa käytiin läpi.
– Teoriassa tietenkin tämmöinen pohjoisen euro voisi tulla. Että sitten tavallaan samanmieliset rupeaisivat puuhaamaan omia pienempiä rahaliittoja.
Hän uskoo, että nykyisessä tilanteessa, jossa toisten samanmielisten maiden auttaminen on arvostettu ja iso asia, alkaisi nimenomaan Saksan vahvan talouden ympärille muodostua samanmielisten maiden ryhmä.
Kangasharju muistuttaa, että Ranskan ja Saksan erkaantuminen toisistaan taloudessa olisi merkittävä asia, sillä ne ovat euron isoja perustajamaita. Hän toteaa myös, että Ranska on todella iso talous, joten sen merkitys euroalueelle on myös iso.
– Kyllä se potentiaali kriisiin on valtava. Kun joskus ajateltiin, että jos Italia menee vaikeuksiin, niin se on tosi paha isku eurojärjestelmälle, niin Ranskahan on vieläkin isompi talous ja tämähän on Ranskan ja Saksan projekti koko eurojärjestelmä.