Voice of Freedom Повна версія

Asiantuntijat: Tämän vuoksi perussuomalaiset rökittää kokoomusta

· Main news

Synkimmissä näkemyksissä kokoomusta viedään jo ensi kaudeksi oppositioon, jos kannatuksen syöksy ei käänny.

Iltalehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan se ei kuitenkaan ole välttämättä puolueelle eduksi. Päinvastoin se voi olla jopa iso uhka.

Kuluvalla vaalikaudella on toteutettu hyvin kokoomuslaista politiikkaa ja tehty puolueen tavoitteiden näkökulmasta tärkeitä muutoksia.

Politiikan tutkija Jenni Karimäki katsoo, että kokoomuksella voisi olla heikentyneenäkin intressi osallistua gallupkärki SDP:n johtamaan sinipunahallitukseen ikään kuin hillitsemään demareita.

– Kannattaako jättäytyä oppositioon kasvamaan ja ottaa se riski, että uusi hallitus tekee muutoksia, joilla kumotaan tai perutaan nykyisen hallituksen päätöksiä?

Kuluvalla vaalikaudella kokoomus on menettänyt kannatustaan perussuomalaisille. Jos kokoomus lähtisi kakkospuolueeksi PS-johtoiseen hallitukseen, olisi riskinä, että kannatuksen vuoto jatkuisi.

– Voisi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että kokoomukselle on erityisen haitallista olla perussuomalaisten kanssa samassa koalitiossa, professori Markku Jokisipilä sanoo.

Tämä ei ole kuitenkaan Jokisipilän mukaan koko totuus.

– Toinen mahdollinen näkökulma on se, että jos halutaan tehdä kokoomuslaista talouspolitiikkaa, niin nykyistä parempaa koalitiota sen läpi saamiseksi ei ole.

Jenni Karimäki toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Markku Jokisipilä on Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja.

Oikealta ohi

Kokoomus on vaarassa menettää johtavan oikeistopuolueen aseman perussuomalaisille. PS on ollut jo kahdessa Ylen kannatusmittauksessa kokoomuksen edellä.

Karimäki toteaa, että tämä noudattelee muualtakin Euroopasta tuttua kaavaa. Keskustaoikeistolaisen puolueen on vaikea vastata, kun sen oikealle puolelle nousee haastaja.

Se ei näytä toimivan erityisen hyvin, että kopioidaan kilpailijaa. Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän hiljattain julkaisema maahanmuuttopoliittinen ohjelma ei kääntänyt kannatusta kasvuun.

– Harvemmin keskustaoikeistolaiset puolueet ovat nostaneet kannatustaan sillä, että ne ovat ruvenneet jollain lailla maltillisemmaksi tai kevyemmäksi versioksi, Karimäki sanoo.

Markku Jokisipilän mukaan tällaisesta voi olla jopa haittaa.

– Äänestäjät saattavat ajatella, että miksi äänestää jotain maahanmuuttokritiikin light-versiota, kun on asiaa pitkään esillä pitänyt alkuperäinen voimakin tarjolla.

Napaistunut

Jenni Karimäki sanoo, että politiikka on napaistunut. Se on suosinut Euroopassa oikean lisäksi vasemman puolen laitimmaisia toimijoita.

Näin on tapahtunut esimerkiksi Saksassa.

Suomessa tämä näkyy vasemmistoliiton kannatuksessa. Puolue nousi Ylen mittauksessa keskustan ohi neljänneksi. Sen kannatus on nyt 12,6 prosenttia eli korkeammalla kuin koskaan koko Ylen mittaushistoriassa tai yksissäkään eduskuntavaaleissa.

Vasemmistoliiton eduskuntavaalikannatus on siis jo hienoisesti suurempi kuin keskustan, ja eroa kokoomukseenkin on vain 2,8 prosenttiyksikköä eli vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Vasemmistoliitolla ja perussuomalaisilla on nyt ollut pidemmän aikaa nouseva suhdanne, ja se ehkä heijastaa myös sellaista kehityskulkua, mitä on nähty muuallakin, Karimäki sanoo.

Vaikka Suomessakin vaikutetaan seurailevan politiikan eurooppalaisia trendejä, Yhdysvaltain välivaaleissa tapahtunut republikaanien romahdus tuskin suuremmin heijastuu Suomeen, Karimäki ja Jokisipilä arvioivat.

Keskellä vaikeaa

Kun napaistuneessa tilanteessa menestyvät vaihtoehdot molemmilta laidoilta, on keskemmällä hankalaa.

Tästä kärsii osaltaan kokoomus, mutta vielä enemmän vanha suuri puolue keskusta. Puolue ei ole pystynyt nousemaan oppositiossa suurempien haastajaksi.

– Se ei oikein löydä paikkaansa tässä asetelmassa, Karimäki toteaa.

Sama pätee vihreisiin. Se on välttänyt asemoitumista oikeisto–vasemmisto-akselille, jolla taistelua nyt käydään. Kummallakaan puolueella ei ole ilmeistä kilpakumppania, jonka kanssa kamppailla julkisuudessa.

Ensi keväänä muodostetaan vaalien jälkeen uusi hallitus. Karimäki pitää todennäköisenä, että se on suomalaisen perinteen mukaisesti enemmistöhallitus, vaikka sopivan koalition löytäminen voi olla vaikean takana.

Esimerkiksi ison etumatkan turvin kannatusykkösenä paistatteleva SDP on jo ilmoittanut, ettei hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa tule kyseeseen.

Puhdasta oikeisto- tai vasemmistohallitusta ei nykyisillä kannatuksilla synny, joten apuvoimia on todennäköisesti haettava keskeltä. Joissakin puheissa keskustalle on aseteltu jopa niin sanottua kuninkaantekijän roolia.

Koska enemmistöhallituksen muodostuminen voi olla keskustasta kiinni, puolueella voi Karimäen mukaan olla tilaisuus napata itselleen vaalikannatusta enemmän vaikutusvaltaa.

– Voi olla, että se pystyisi ehkä neuvottelemaan itselleen kokoaan merkittävämmän roolin vaikkapa hallituksen ministerivalinnoissa.

Kolme vanhaa

Keskustan tilanne on ollut jo pitkään vaikea, eikä napaistumisen aika sitä suosi.

Keskustan kannatus romahti viime vuosikymmenellä, kun puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä johti hallitusta. Tuolloin hallituskumppaneina olivat kokoomus ja perussuomalaiset sekä loppuvaiheessa PS:stä irronnut sininen tulevaisuus.

Keskusta lähti ison vaalitappion jälkeen vuonna 2019 SDP-vetoiseen hallitukseen, jossa mukana olivat myös vasemmistoliitto, vihreät ja RKP. Vuoden 2023 vaaleissa kannatus tippui entisestään.

Nyt puolue on kerännyt voimia oppositiossa, mutta sekään ei näytä suuremmin kohentavan kannatusta.

Vaikuttaa siltä, että keskustalle käy huonosti kaikissa hallituskokoonpanoissa ja vielä oppositiossakin.

Yhtenä mahdollisena hallituskokoonpanona on mainittu kolmen vanhan suuren eli SDP:n, keskustan ja kokoomuksen yhteistyö, jollaista ei ole nähty 1950-luvun jälkeen.

Voisiko se saada keskustan kannatuksen nousuun?

– Se on vielä kokeilematta, Karimäki naurahtaa.