Iltalehti uutisoi maanantaina, että Jef-maat perustavat uudet taistelujoukot.
Kyseessä on merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen uutinen.
Käytännössä Britannia tarjoaa Jef-maille ydinasesuojan myös kansallisesti eli Jefin kautta, ei pelkästään Naton ydinasepuolustuksen kautta. Suoja koskee myös Suomea ja siinä keskeisessä roolissa ovat Britannian ydinsukellusveneet.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto kertoo Iltalehdelle, että puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) informoi asiasta puolustusvaliokuntaa huomenna.
– Olen pyytänyt, nyt kun asia on noussut esille, että huomenna koko puolustusvaliokunta saa ministeri Häkkäseltä katsauksen myös tästä asiasta.
Kun Auttolta kysyy, koska hän on itse saanut asiasta tiedon, hän sanoo, että ministerin kanssa on viikonlopun aikana viestitelty tarpeesta ennakkoinfolle.
Siihen Autto ei halua ottaa kantaa, onko puolustusvaliokunnan rivijäsenillä ollut asiasta ennakkotietoa.
IL:n tietojen mukaan sitä ei ole juuri ollut tarjolla. Se, miten valiokunnan jäsenet saavat tietoa, on puhuttanut tällä vaalikaudella aiemminkin.
Kolmas pilari vahvistuu
Iltalehti uutisoi, että Jef-maat allekirjoittavat taistelujoukkojen perustamisesta sopimuksen Oslossa marraskuussa. Autto kiittelee, että asia etenee Jef-maissa nopeasti.
Suomen ja kaikkien Jef-maiden puolustuksen vahvistumisen kannalta on huomionarvoista, että Jefin uusien taistelujoukkojen operatiivinen taistelutoiminta ei edellyttäisi puolustusliitto Naton 5. artiklan aktivoimista. Kyseessä on Natoa täydentävä voima.
Autton mukaan uusi avaus vahvistaa Suomen puolustuksen kolmatta pilaria. Ensimmäinen pilari on uskottava kansallinen puolustus, toinen Nato-jäsenyys. Naton viides artikla viime kädessä takaa rauhan säilymisen Euroopassa.
Kolmas pilari on erilainen monenkeskinen ja kahdenvälinen puolustusyhteistyö ja siihen liittyvä kudelma, jota Suomi on jälleen alkanut voimakkaasti vahvistaa. Kolmas pilari tuo Autton mukaan lisäarvoa kansalliseen puolustukseen ja Nato-jäsenyyteen.
Jef on samanmielisten maiden koalitio, jonka toiminnan keskiössä ovat Itämeri, Pohjanmeri ja Pohjois-Atlantti.
– Uusi ehdotus, jonka Britannia on tehnyt, tuo tärkeää konkretiaa yhteistyöhön, Autto sanoo ja painottaa itsekin kuulevansa huomenna valiokunnassa enemmän.
”Kaikille lisää”
Autton mukaan uusi taistelujoukko ei kieli siitä, että usko Natoon horjuisi, vaan kyse on Naton vahvistamisesta.
– Naton kyvykkyydet on suunniteltu yhdessä. Yhdessä on päätetty, millä tavalla vastaamme suorituskykytarpeisiin, jotka nähdään uhka-arvion perusteella olevan. Kun maat tekevät joko kahdenvälisesti tai monenkeskisesti alueellisia järjestelyjä suorituskyvyn vahvistamiseksi, kaikki lopulta kumuloituvat yhteiseen suorituskykyyn, joka luo koko liittokunnan vahvuuden. Siinä mielessä en näe, että tämä olisi millään tavalla Natosta pois vaan kaikille lisää.
Jef-yhteistyöllä pystytään luomaan pelotetta luovia kykyjä, jottei alueelle kohdistuisi hyökkäystä. Yhtä lailla kyse on alueelle kohdistuvan hybriditoiminnan ehkäisemisestä.
– Britannian konkreettinen avaus Jeffin puitteissa on hyvin tärkeää, koska Suomikin on todella riippuvainen Itämeren meriliikenteestä. Britannialta perinteikkäänä vahvana laivastomaana viesti siitä, että he ovat sitoutuneet pitämään Itämeren laivaliikenteen käynnissä, on valtavan tärkeä.
Iltalehden haastattelussa Britannian viestin toi julkisuuteen Britannian merivoimien komentaja, kenraali Sir Gwyn Jenkins.
TP-utva toimii, eduskuntaa informoidaan
Jef-maita ovat Britannia, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua ja Hollanti.
Kertooko uusi pohjoisen alueen joukko siitä, että tilannekuva eteläisessä tai läntisessä Euroopassa on erilainen kuin pohjoisessa? Autto painottaa, että Naton uhka-arvio on kaikille yhteinen ja jaettu. Siinä korostuu Venäjän Natolle tuoma vakava ja pitkäkestoinen uhka.
– On varmaankin niin, että esimerkiksi kansainvälisen terrorismi koetaan Välimeren maissa konkreettisempana uhkana kuin taas Venäjän imperialistisen laajentumispolitiikan uhkaskenaario on paljon konkreettisempi täällä pohjoisessa ja meidän [Euroopan] itäisessä sivustassamme. Mailla on erilaisia painopisteitä. Mutta se ei millään tavalla vähennä viidennen artiklan ja Naton yhteisen tekemisen merkitystä, että maat jotka omassa turvallisuusympäristössään näkevät konkreettisena – vaikkapa meidän tapauksessa Venäjän uhan – pyrkivät yhdessä varautumaan siihen.
Päätöksenteko Jefin uusiin taistelujoukoista juoksutetaan Autton mukaan Suomessa TP-utvan eli hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan ja presidentin yhteiskokoonpanon kautta. Eduskunta pidetään informoituna.
Ydinaselinjaus ei muutu
Autton mukaan on tärkeää, että Britannia signaloi voimakkaasti omaa tukeaan Suomelle ja muille itäisen sivustan maille.
Autton mukaan on tärkeä varmistaa myös, että Naton eteentyönnettyjen maajoukkojen työskentely Suomessa (Forward Land Forces, FLF) loksahtaa yhteen muun muassa nyt kerrotun uuden toiminnan kanssa.
Uudessa Jef-avauksessa tärkeä elementti on nimenomaan merivoimat, kun taas FLF:ssä on Autton mukaan keskeistä sitouttaa Britannia ja muut kumppanimaat maavoimien puolustuksen vahvistamiseen pohjoisessa.
Autton mukaan uuteen Jef-toimintaan pätee yleinen sääntö, ettei Suomi tavoittele ydinaseiden sijoittamista maaperälleen rauhan aikana. Tähän linjaukseen ei ole tulossa muutosta.
Sinänsä hiljattain päivitetty ydinenergialaki mahdollistaa entistä paremmin erilaista kahdenvälistä yhteistyötä eli nyt siis muun muassa brittien kanssa pelotteen toteuttamista ja Suomen turvallisuuden vahvistamista.
Suomi on syventämässä yhteistyötä myös Ranskan kanssa, kuten aiemmin on kerrottu.
Rauhaa luomalla pelotetta
Autton ymmärryksen mukaan uudessa Jef-avauksessa aktiivinen on ollut ennen kaikkea Britannia.
– Mutta kuulemme huomenna ministeriltä myös, mikä Suomen rooli on ollut.
Autto muistuttaa, että Suomen keskeinen tavoite on ollut Naton komentorakenteen muuttaminen niin, että Suomi pääsi Naton Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuuteen muiden Pohjoismaiden, Britannian ja Pohjois-Amerikan maiden kanssa.
Kuten moni muukin asia Suomen toiminnassa, viimeisimpänä nyt kerrottu Jef-taistelujoukko, korostaa Suomen kannalta kriittisen arktisen alueen merkitystä.
Erityisiä uusia uhka-arvioita ei Autton arvion mukaan Jef-taistelujoukon käynnistymisen pohjalla ole vaan taustalla on Naton yhteisten puolustussuunnitelmien pohjaksi tehty arvio Venäjän pitkäkestoisesta uhasta Euroopan rauhalle.
Minkälaista reaktiota Venäjältä odotetaan tämän uuden avauksen seurauksena?
– Venäjän reaktiot kaikkiin Euroopan puolustusta vahvistaviin toimiin ovat aika nuivia, mutta en usko, että siellä tähänkään mitään erityistä reaktiota tulee.
– Huomenna valiokunta kuulee ministeriä. Jos tiedustelun kautta olisi jotain tietoa siitä, että erityisesti tähän Venäjä olisi reagoimassa, siitä varmaan kuulemme kyllä. Mutta en usko, että tähän liittyy mitään sen erityisempää kuin vaikkapa mitä Venäjä ilmaisi pettymyksenään siihen, kun Suomi lähti Ranskan kanssa toteutettavaan strategiseen kumppanuuteen.
Tässä yritetään säilyttää rauha Euroopassa?
– Tässä yritetään nimenomaan säilyttää rauha Euroopassa luomalla pelotetta, joka pitää pahan poissa, Autto vastaa.
Kaikkonen: Merkityksellinen askel
Iltalehti ei tavoittanut entistä puolustusministeriä, keskustan puheenjohtajaa Antti Kaikkosta puhelimitse kommentoimaan tuoretta Jef-uutista.
Kaikkonen kommentoi kuitenkin viestitse, että Jef-yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana.
– Tässä on kyse merkityksellisestä uudesta askeleesta.
Kaikkosen mukaan Jef voi olla Natoa ketterämpi joissain tilanteissa, erityisesti mitä tulee Pohjois-Euroopan turvallisuuteen.
– Jefin veturi Iso-Britannia on merkittävä sotilaallinen toimija.
– Paikallaan olisi, että puolustusministeriö informoisi eduskuntaa asiasta tarkemmin ripeästi, jotta asiasta voi muodostaa kokonaisarvion, Kaikkonen painottaa.
”Naton puolella otetaan Venäjän puheet vakavasti”
Puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari (sd) pitää Jef-uutista toivottuna ja tervetulleena.
– Se vahvistaa osaltaan Suomen puolustusta ja luo konkreettista pidäkettä Venäjän koventuneelle sotilaalliselle uhittelulle, Kari kommentoi.
Karin mielestä Jefin rakenteen etuna on se, että sen maat ovat lähtökohtaisesti sotilaallisesti kyvykkäitä eurooppalaisia maita.
– Erityisesti Isolla-Britannialla on ydinaseiden lisäksi suorituskykyä niin maalla, merellä kuin ilmassa aina sukellusveneisiin saakka sekä testattua toimintakykyä liikutella joukkojaan kriisialueilla. Olemme myös harjoitelleet Jef-maiden kanssa vuosia, joten my�ös valmiudellista puolta ja kyvykkyyksiä on testattu pitkään, Kari sanoo.
– Jefin harjoitustoiminta on tähdännyt puolustuksen vahvistamiseen mutta se, että uusista taistelujoukoista tiedottaminen ajoittui viime päivien Venäjän koventuneiden puheiden jälkeen, tuo mieleen kysymyksen, onko ulostulon ajoituksen taustalla osittainen vastaus näille puheille, hän jatkaa.
– Muutama viikko sitten Ranskan ydinasealoite ja nyt tämä uutinen näyttävät sen, että Naton puolella otetaan Venäjän puheet vakavasti, Kari lisää.
