Brittimies käveli 28 vuotta
Karl Bushby lensi 1990-luvun loppupuolella Etelä-Amerikkaan ja alkoi kävellä. Nyt lähes 28 vuotta myöhemmin hän on vihdoin saavuttamassa päätepisteensä.
The New York Timesin mukaan Bushbyn idea maailmanympärikävelystä sai alkunsa syntymäpäiväkorttiin kirjoitetusta viestistä.
Kestävyyskokeisiin hurahtanut Britannian armeijan laskuvarjosotilas yritti selvittää pisintä matkaa, jonka voisi taittaa jalan, mutta mikään vaihtoehto ei tuntunut riittävän haastavalta. Hänen isänsä ehdotti kortissa, että poika tutkisi mahdollisuutta ylittää Alaskan ja Venäjän välinen Beringinsalmi sen jäädyttyä talvella.
Vesiväylän ylittämiselle jalan ei löytynyt nykyaikaisia ennakkotapauksia, mutta se ei miestä haitannut. Bushby otti mustan tussin, käveli seinäkarttansa luo ja piirsi viivan kotimaastaan Englannista Euroopan ja Aasian halki, salmen yli Pohjois-Amerikkaan ja aina Etelä-Amerikan eteläisimpään kärkeen asti.
– Silloin tajusin, että tätä minä olin etsinyt, Bushby muistelee.
Matkakumppanina muunneltu golfkärry
Vaellus alkoi Chilen eteläisestä Patagoniasta marraskuussa 1998, jolloin Bushby oli 29-vuotias. Matka on vienyt hänet joidenkin maailman karuimpien maisemien läpi aina Darién Gapin viidakoista Siperian tundralle.
Hänet on pidätetty ja karkotettu, häneltä ovat loppuneet rahat, hän on eksynyt ja hänet on julistettu toivottomaksi tapaukseksi useammin kuin hän osaa laskea.
Koko matkan ajan hänen mukanaan on kulkenut ”Peto” – erikoisvalmisteinen golfkärry, johon on pakattu retkeilyvarusteita, vaatteita, hygieniatarvikkeita, ruokaa ja vettä.
– Siitä tuli minun versioni Wilsonista, Bushby totesi viitaten Tom Hanksin tähdittämän Cast Away -elokuvan lentopallokumppaniin.
Bushbya voisi luontevasti verrata myös toiseen Hanksin ikoniseen elokuvahahmoon Forrest Gumpiin, joka juoksee klassikkoelokuvassa ilman syytä Yhdysvaltain rannikolta toiselle.
Kaiken läpi Bushbya ovat ohjanneet kaukokaipuu ja kaksi ehdotonta sääntöä: hän ei käyttäisi matkustamiseen mitään kulkuneuvoja, eikä hän astuisi jalallaan Britanniaan ennen matkansa virallista päättymistä. Se vaikeuttikin hänen poikansa tapaamista vuosien ajan.
– Tuntuu siltä, että tämä on ollut yhtä ihmettä toisensa perään, hän sanoo.
Putkassa Venäjällä ja epäluuloja Yhdysvalloissa
Kävelyn aikana Bushby piti myös taukoja ja pysähtyi toisinaan viikoiksi tai kuukausiksi toipuakseen ja paetakseen tien päällä olemisen yksitoikkoisuutta.
– Ensimmäisinä vuosina eletään poikien seikkailu-unta, ja se on mahtavaa. Sitten siitä tulee todellista puurtamista, Bushby kuvaili.
Asenteet matkalaista kohtaan muuttuivat vuonna 2002 hänen ylittäessään Yhdysvaltain rajan Arizonassa.
– Syyskuun 11. päivän iskuista ei ollut tuolloin kulunut pitkää aikaa, joten kaikki olivat hyvin varuillaan.
Maaliskuussa 2006 Bushby ja ranskalais-amerikkalainen seikkailija Dimitri Kieffer aloittivat matkan Alaskasta kohti Venäjää Beringinsalmen liikkuvan jääkentän poikki. Petollisista olosuhteista huolimatta he pääsivät onnistuneesti perille. Venäläiset rajavartijat eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita.
– He eivät vain uskoneet, että olimme juuri kävelleet Beringinsalmen yli, Bushby sanoi.
Viranomaiset pitivät miehiä säilössä lähes kaksi kuukautta.
Jos julkaisu ei näy, saat sen auki tästä linkistä.
Maali häämöttää
Viimeisen suuren esteensä eli Englannin kanaalin Bushby taittoi uimalla. Aamuna uinnin jälkeen hän kertoi heränneensä valtavaan menetyksen tunteeseen.
– Olen menettämässä elämäntarkoitukseni. Se on päättymässä aivan yhtäkkiä, hän pohti.
Nyt uskomaton vaellus on tulossa päätökseensä. 57-vuotias Bushby aikoo saapua äitinsä talolle Englannin Hulliin lähipäivinä.