Donald Trump raivostui Ursula von der Leyenin sanoista – Komissaari paljastaa IL:lle, mitä ne oikeasti tarkoittavat

Euroopan unionin laajentumisesta vastaava komissaari Marta Kos myöntää Iltalehdelle, että Kanadan liitännäisjäsenyys on vain sana, joka käytännössä tarkoittaa EU:n ja Kanadan yhteistyön syventämistä.

– Se, miten suhteemme uusi taso lopulta nimetään, jää nähtäväksi, Kos sanoo IL:lle vieraillessaan Helsingissä.

Kosin mukaan Kanadasta ei voisi edes tulla EU:n täyttä jäsentä eikä välimuotoa jäsenyydelle ole.

– On olemassa kaksi ennakkoehtoa valtion liittymiselle EU:n jäseneksi. Ensiksi kyseessä pitää olla valtio ja toiseksi eurooppalainen valtio, Kos painottaa.

Komission tavoitteena ei siis ole tarjota Kanadalle jonkinlaista jäsenyyden kevennettyä muotoa tai välimuotoa.

– Haluamme syventää suhteitamme Kanadaan korkeimmalle mahdolliselle tasolle, joka on mahdollista ei-eurooppalaisen maan kanssa, Kos täsmentää.

Kosin mukaan suhteiden tiivistämisen lopullinen muoto on vielä auki, koska komission pitää käydä asiasta keskustelua EU:n jäsenmaiden kanssa.

Hämmennys levisi

Kanadan liitännäisjäsenyyden nosti esille komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen linjapuheessaan Strasbourgissa viime viikon keskiviikkona. Von der Leyen sanoi EU-parlamentissa pitämässään puheessa, että Kanadasta voisi tulla EU:n ensimmäinen liitännäisjäsen.

Von der Leyenin puhe herätti heti kysymyksen siitä, mitä liitännäisjäsenyys voisi käytännössä tarkoittaa ja oliko asiasta keskusteltu etukäteen jäsenmaiden kanssa.

Kanadan pääministeri Mark Carney tyynnytteli keskustelua heti torstaina EU-parlamentissa järjestämässään lehdistötilaisuudessa. Carney korosti von der Leyenin puhuneen sekä liittoumasta tulevaisuuden varalle että liitännäisjäsenyydestä.

– Se, millä on merkitystä, on sisältö. Mitä me oikeasti rakennamme yhdessä, Carney sanoi.

Samansuuntaisesti puhuu Helsingissä myös komissaari Kos. Hänen mukaansa kyseessä on tilanne, jossa samanlaiset arvot, oikeusvaltioperiaatteen ja kansainvälisen oikeuden periaatteet jakavat maat työskentelevät yhdessä.

– Miten tämä käytännössä sujuu, sen näemme mahdollisesti lokakuun lopulla järjestettävän EU-Kanada-huippukokouksen jälkeen. Silloin käsittelemme eri alueita, joilla voisimme syventää yhteistyötä, Kos tarkentaa.

Kuten von der Leyen puheessaan, myös Kos luettelee turvallisuusyhteistyön, erilaiset vapaakauppasopimukset, tekoäly-yhteistyön ja kriittiset mineraalit.

Keuliko komissiossa?

Kos ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, keskusteliko von der Leyen jäsenmaiden kanssa ennen liitännäisjäsenyyden esittämistä. Rivien välistä voi kuitenkin tulkita, ettei näin tapahtunut.

– Unionin tila -puheella on kaksi tarkoitusta: nähdä, missä olemme ja mihin voisimme mennä. Jäsenmaat odottavat, että komissiolla on visio tulevaisuudesta ja tämän takia ajatus [liitännäisjäsenyydestä] tuotiin esiin. Nyt keskustelemme tietenkin jäsenmaiden kanssa, Kos muotoilee.

Eli ajatus liitännäisjäsenyydestä tuli komissiolta, ei jäsenmailta?

– Kyseessä oli komission puheenjohtajan unionin tila -puhe, kyllä, Kos vastaa.

Von der Leyenin sanat Kanadan liitännäisjäsenyydestä huomasi myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka raivostui ja uhkasi lopettaa kaupankäynnin Euroopan kanssa.

Kos vastaa Trumpin puheisiin korostamalla, että vaikka Yhdysvallat on ollut ja on jatkossakin tärkeä kumppani, EU on myös valmis ottamaan helmoihinsa ne kumppanit, jotka itse haluaa.

– Ja Kanada on tietysti yksi näistä kumppaneista.

Miten käy Ukrainan?

Puheet Kanadan liitännäisjäsenyydestä herättivät myös keskustelua siitä, miten EU:n jäsenyyttä tavoittelevat Ukraina, Moldova ja Länsi-Balkanin maat suhtautuvat asiaan.

– Ukraina ja muut ehdokasmaat tavoittelevat EU:n täyttä jäsenyyttä ja työskentelemme sen parissa. Prosessi on täysin erilainen, Kos korostaa.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun EU:n ulkopuoliselle maalle ehdotetaan jonkinlaista välimuodon jäsenyyttä.

Toukokuussa julkisuuteen nousi Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin ehdotus, jonka mukaan Ukrainalle myönnettäisiin liitännäisjäsenyys, jossa maa voisi esimerkiksi osallistua EU:n huippu- ja ministerikokouksiin ilman äänioikeutta.

Ukraina tyrmäsi ehdotuksen, eikä se saanut tuulta alleen.

Erilaisista välimuodon jäsenyyksistä ei innostuta myöskään Euroopan komissiossa.

– Ei ole olemassa osittaista jäsenyyttä. On täysi jäsenyys tai ei jäsenyyttä ollenkaan, komissaari Kos painottaa.

Kosin mukaan Ukrainan jäsenyyspolku näyttää tällä hetkellä sileältä.

– Ukraina etenee todella hyvin ja nopeasti, ottaen erityisesti huomioon sen, ettemme anna Ukrainalle erityiskohtelua. Kyseessä on ansioihin perustuva periaate, Kos summaa.

Prosessi vie kuitenkin aikaa etenkin Ukrainassa, jossa muun muassa korruption kitkemiseksi on vielä paljon työtä edessä.

– Vertailun vuoksi Ruotsi oli yksi taloudellisesti parhaiten kehittyneistä maista, jolla oli demokratia ja oikeusvaltio korkealla tasolla, mutta jopa Ruotsi tarvitsi kolme vuotta [jäsenyyden saadakseen], Kos muistuttaa.