Voiko mahdollinen super-El Niño vaikuttaa globaaliin politiikkaan ja turvallisuuteen?
– Yksinkertainen vastaus on, että kyllä. Sanoisin, että on jopa hyvin luultavaa, että se vaikuttaa, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala sanoo.
El Niño lisää sään ääri-ilmiöitä päiväntasaajaa ympäröivillä alueilla. Vaikutukset vaihtelevat kuivuudesta tulviin ja rankkasateisiin, jotka aiheuttavat muun muassa satovahinkoja.
– Tällä on sitten vaikutuksia ruokaturvaan ja ylipäätään ihmisten hyvinvointiin. Mahdollisesti myös muuttoliikkeisiin ja ehkä myös konfliktiherkkyyteen ja yleiseen levottomuuteen, mikä sitten voi heijastua koko maailmaan, Hakala selventää.
Paraikaa kehittyvästä, Tyynen valtameren sääjärjestelmiin vaikuttavasta El Niñosta saattaa tulla niin kutsuttu super-El Niño, joka on tavallista voimakkaampi. Tarkemmin itse ilmiöstä ja sen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä on kerrottu tässä jutussa.
”Suurikin kriisi”
– On erityisen tärkeää huomioida se, että tämä kehitys tapahtuu tilanteessa, missä meillä on muutenkin aika vaikea globaali geopoliittinen kriisiytyminen päällä, Hakala sanoo.
Meneillään on useita laajasti vaikuttavia kriisejä, joista Suomessa eniten huomiota saavat Ukrainassa käytävä sota, Iranin sota sekä Israelin ja Palestiinan konflikti. Näiden lisäksi esimerkiksi Sudanissa ja Myanmarissa käydään sisällissotaa.
Osa kriiseistä vaikuttaa hyvin laajasti. Esimerkiksi Iranin sotaan liittyvä Hormuzinsalmen sulku on vaikuttanut lannoitteiden pääsyyn markkinoille, mikä voi osaltaan heikentää satoja muun muassa Intiassa ja Afrikan maissa tänä vuonna. Jos El Niñon synnyttämät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat näillä alueilla keskimääräistä enemmän satovaurioita tulevan vuoden aikana, huonojen satojen seuraukset kumuloituvat ja edessä voi olla suurikin kriisi, Hakala sanoo.
Muuttopaineita
El Niño saattaa vaikuttaa myös muuttoliikkeisiin sään ääri-ilmiöiden kautta. Hakala muistuttaa, että ruoan saatavuuden ohjailemia muuttoliikkeitä tapahtuu joka vuosi ilman El Niñoakin. Jos satovauriot ovat erityisen suuria, muuttoliike ohjautuu yleensä maaseudulta kaupunkiin. Kun ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin, syntyy herkästi levottomuuksia, sillä resursseista on pulaa. Muuttopaine saattaa kohdistua myös muihin maihin.
Muuttopainetta voisi syntyä myös Afrikasta Eurooppaan, mutta Hakala pitää tätä pidempänä kehityslinjana, ei suorana El Niñon seurauksena.
Hän nostaa esille vuosien 2010–2011 arabikevään, jolloin levottomuudet Tunisiassa, Libyassa ja Egyptissä kärjistyivät kansannousuihin. Taustalla vaikutti maaseudun elinkeinojen katoamisesta ja sääoloista johtuva muuttoliike kaupunkeihin. Osaltaan arabikevät ja sen seuraukset taas vaikuttivat vuosien 2014–2015 pakolaiskriisiin, jolloin Eurooppaan saapui poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita.
Taudit leviävät
Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien paikallisten ruoka- ja vesipulien lisäksi super-El Niño -vuodet on liitetty myös tautien leviämiseen.
Nasan tutkimuksen mukaan muutokset sademäärissä, lämpötiloissa ja kasvillisuudessa muodostivat edellisen super-El Niñon aikaan olosuhteet, jotka edesauttoivat hantavirus- ja ruttotartuntoja Yhdysvaltain Coloradossa ja New Mexicossa. Myös Tansaniassa levinnyt kolera liittyi selvästi tavallista suurempiin sademääriin.
Kuivuus ja korkeat lämpötilat taas mahdollistivat denguekuumeen ja hengitystieinfektioiden leviämisen Brasiliassa ja Kaakkois-Aasiassa. Myös Etelä- ja Keski-Amerikan vuosien 2015–2016 zikavirusepidemian on arvioitu levinneen laajalle nimenomaan El Niñon aiheuttaman lämpötilan nousun ja kuivuuden takia.
Heijastuvat Eurooppaan
Vaikka El Niño vaikuttaa pääasiassa tropiikissa, sen vaikutukset heijastuvat todennäköisesti myös Eurooppaan. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa paikallisia kriisejä myös Euroopassa, jossa koetaan vuosittain kuivuutta, metsäpaloja ja tulvia.
Ruoantuotantoon liittyvät ongelmat etelämpänä voivat myös heijastua pohjoiseen. Sään ääri-ilmiöistä johtuvat satovahingot ja ruokapulat voivat vaikuttaa ruoan ja raaka-aineiden hintoihin laajalla alueella. Tänä keväänä nähtiin, miten Hormuzinsalmen sulku vaikutti lannoitteiden hintoihin myös Suomessa.
Hakala arvioi, etteivät voimakkaasta El Niñosta mahdollisesti aiheutuvat ongelmat todennäköisesti keikuta Suomen ruokaturvaa, mutta yksittäisten tuotteiden saatavuus ja hintapaine voivat näkyä arjessakin.
Vaikka Euroopassa keskitytään erityisesti akuutin sotilaallisen kriisin uhkaan, eivät ympäristön kriisit ole kadonneet minnekään.
– Tämä tavallaan toimii nyt muistutuksena siitä, että meillä on myös tämä ilmastokriisi, johon pitää myös pystyä reagoimaan tai varautumaan.
Reagointikyky heikkenee
– Olosuhteet siihen, että näitä mahdollisia kriisejä saataisiin lievennettyä, niin että niistä ei tulisi suurempia globaaleja vaikutuksia, on tavallaan heikentynyt kansainvälisen yhteistyön heikentymisen takia, Hakala arvioi.
Kehitysyhteistyön ja kriisiavun rahoitusta on leikattu sekä Suomessa että muissa länsimaissa kovalla kädellä. Etenkin Yhdysvallat on perinteisesti ollut merkittävä toimija kehitysyhteistyössä, mutta sen kehitysyhteistyövirasto Usaid ajettiin alas Trumpin johdolla vuonna 2025.
– Tätä on nyt leikattu ja karsittu merkittävästi globaalilla tasolla. Tietysti se heikentää kansainvälisen yhteisön kykyä reagoida tämmöiseen pahempaan, mahdollisesti pitkäaikaiseen kriisiin, mihin liittyy akuutteja humanitaarisia kriisitilanteita, niin kuin vaikka nälkäkuolemaa.
