Eläkeikä 70 vuoteen? Näin siihen reagoidaan: ”Vastuutonta”

Moni järjestö ja poliitikko on kommentoinut VM:n virkapuheenvuoroa kannanotoissaan keskiviikkona.

Veronmaksajain keskusliitto pitää VM:n virkapuheenvuoroa julkisen talouden vakauttamisesta perusteltuna. Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Niiden sijaan julkisia menoja on hillittävä ja mahdolliset verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen.

– Veronkiristyksillä vaarannettaisiin juuri niitä työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä, joiden varaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus rakentuu, toimitusjohtaja Jussi Junni huomauttaa.

STTK:n mukaan työurat eivät pitene eläkeikään liittyvillä numeroleikeillä.

– Ensin pitäisi saada kaikille töitä, mutta Suomessa on tällä hetkellä lähes 330 000 työtöntä. Työelämässä katse on kohdistettava työelämän laadun parantamiseen, järjestö linjaa

VM esittää eläkeiän nostamista 70 vuoteen

– Eläkeikä on jo noussut tavoitteita nopeammin ja on nyt 63,2 vuotta. Pelkillä numeroleikeillä eläkeikä ei nouse nyt eikä tulevaisuudessa, keskusjärjestö arvostelee.

STTK korostaa, että Suomen taloutta hoidettaessa velkajarru ja eläkejärjestelmä ovat erillisiä asioita.

– Eläkejärjestelmämme on hyvin hoidettu ja kestävä. Sitä ei pidä sorkkia, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi tiivistää.

STTK korosti ulostulossaan lisäksi, että eläkeiän nosto ei toisi valtiontalouteen nopeita säästöjä, vaan se vaikuttaisi vasta tulevaisuudessa ja heikentäisi eniten nuorten asemaa.

– Nuorten luottamus eläkejärjestelmään on heikko. Kun vastuulliset tahot ehdottavat eläkeiän nostamista, luottamus murenee entisestään. Tämä on vastuutonta nuoria kohtaan, Kirvesniemi jyrähti.

Kokoomuksen kansanedustaja, finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen kiittää valtiovarainministeriötä ratkaisukeskeisestä ja eteenpäin katsovasta puheenvuorosta.

Hänen mukaansa VM:n viestiin on helppo yhtyä.

– Suomen tilanne on vakava, mutta ei toivoton. Edessä oleva sopeutusurakka on suuri, mutta se on tehtävissä ilman, että hyvinvointivaltio romutetaan. Olennaista on, että päätökset tehdään ajoissa, eikä ongelmia jälleen kerran työnnetä seuraavan hallituksen tai seuraavan sukupolven maksettavaksi, Valkonen sanoo.

Kokoomuksen valinta on Valkosen mukaan selvä.

– Tarvittava sopeutus on tehtävä ensisijaisesti menoja priorisoimalla, ei kiristämällä työnteon, yrittämisen ja investointien verotusta, Valkonen linjaa.

Minja Koskela: ”Kova muistutus velkajarrupuolueille”

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan puheenvuoro on kova muistutus ”velkajarrupuolueille” siitä, että heidän sopimansa 8–11 miljardin nettosopeutus tarkoittaa joko veronkorotuksia tai menoleikkauksia.

– Kuten valtiovarainministeriö toteaa, sopeutus voidaan toteuttaa ensisijaisesti vain menosäästöillä ja veronkiristyksillä. Eli velkajarrupuolueiden epämääräiset heitot esimerkiksi kehittämisen priorisoinnista eivät kestä päivänvaloa, Koskela toteaa.

Koskela myös korostaa, ettei 8–11 miljardin nettosopeutus yhdessä vaalikaudessa ole realistista.

– Näyttää siltä, että useampikin puolue on tämän jo tajunnut. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Koskela sanoo.

Positiivisena Koskela näkee, että valtiovarainministeriö listasi koulutusasteen noston talouskasvun edellytyksenä.