Matka Puolasta Kiovaan taittuu joko henkilöautolla, bussilla tai junalla. Kaikissa on omat ongelmansa. Henkilöauton kanssa voi jäädä rajalla loputtomalta tuntuvaan jonoon odottamaan rajatarkastusta, samoin kuin bussissa. Juna liikkuu periaatteessa sutjakkaammin, mutta siinä taas on suurempi teoreettinen riski iskun kohteeksi joutumisesta.
Riskit otetaan Ukrainassa tosissaan, ja junia saatetaan evakuoida kesken matkan. Näin kävi esimerkiksi tiistaina menomatkallani Kiovaan, kun täynnä ollut matkustajajuna pysähtyi keskelle pikkukylää läntisessä Ukrainassa.
Kaikki matkustajat vauvoista vanhuksiin käskettiin välittömästi junasta pois akuutin drooniuhan vuoksi. Isommat laukut jäivät junaan, kun väki purkautui nopeasti ahtaita käytäviä pitkin ulos. Venäjä tuottaa jatkuvasti enemmän suihkumoottorilla varustettuja drooneja, jotka saattavat tulla päälle nopeasti ja joita on vaikea torjua.
Pysähdys ei tällä kertaa kestänyt kauaa, ja matka pääsi jatkumaan nopeasti evakuoinnin jälkeen. Lopulta juna oli kuitenkin myöhässä useamman tunnin, sillä matkan aikana sen oli hidastettava useampaan kertaan. Teoriassa hidastukset saattoivat ainakin osaltaan liittyä myös varautumiseen, mikäli junaa ei ole haluttu ajaa alueille, joissa on ollut aktiivinen ilmauhka.
Toista junan evakuointia ei kuitenkaan tarvittu. Aamukasteisella ratapenkereellä talsiessani huomasin, että junamatkustajilla ei tuntunut olevan erityistä huolta potentiaalisen räjähdyksen vaara-alueesta, sillä moni jäi seisoskelemaan aivan junan lähistölle.
Viimeksi Puolan ja Kiovan välillä liikennöineeseen junaan iskettiin syyskuun keskivaiheilla. Venäläiset iskevät ennen kaikkea vetureihin, sillä ne ovat Ukrainalle hankalampia korvattavia kuin satunnaiset matkustaja- tai tavaravaunut.
Vuosi 2026 on kokonaisuudessaan ollut Ukrainan junaliikenteelle karu. Kesän loppuun mennessä Venäjä on tehnyt jo toista tuhatta iskua juniin tai rautatieinfrastruktuuriin. Syksyllä iskut ovat jatkuneet, eikä loppua näy.
