Espanja hukkui veteen – Taustalla pelätty ”kylmä pisara”
Adam-myrsky on tuonut Välimeren länsiosaan ennätyksellisen runsaita rankkasateita. Ne kurittivat lauantain ja maanantain välillä erityisesti Espanjan itärannikkoa, kertoo Foreca.
Reilun kahden vuorokauden pituisen rankkasade-episodin aikana eniten satoi Alicanten ja Valencian puolivälissä sijaitsevan Beniflán havaintoaseman alueella, jossa vettä tuli jopa 740 millimetriä.
Määrä vastaa alueen vuotuista sademäärää ja on suurempi kuin koko Suomen keskimääräinen vuotuinen sadekertymä, joka on noin 609 millimetriä.
Beniflán lähellä sijaitsevan Pegon havaintoaseman alueelle vettä kertyi hieman vähemmän, 693 millimetriä. Kokonaismäärästä peräti 430 millimetriä satoi kuitenkin vain neljän tunnin aikana.
Forecan mukaan voidaan kärjistää, että Pegossa kertyi vettä näiden neljän tunnin aikana saman verran kuin Pohjois-Lapissa kertyy koko vuoden aikana. Osassa Pohjois-Lappia vuosisadanta on 400–500 millimetriä.
Runsaat sateet aiheuttivat maan itärannikolla tulvia, jotka ovat RTVE:n mukaan vaatineet ainakin neljän ihmisen hengen.
Myös osassa Ranskaa tulvi maanantaina, kun vettä kertyi vuorokauden aikana 300–400 millimetriä.
Tiistain ja torstain välillä rankkasateet piinaavat Ranskan lisäksi Italiaa ja Balkanin niemimaata.
Taustalla kuuma kesä
Viime kesän ennätyksellinen kuumuus on suoraan kytköksissä syksyn poikkeuksellisen voimakkaisiin rankkasateisiin, Foreca kertoo.
Läntisen Välimeren pintavesi pysytteli useita asteita pitkän ajan keskiarvoja lämpimämpänä läpi kesän ja pitkälle syyskuuhun. Sekä kesä että syyskuu olivat nimittäin tavanomaista lämpimämpiä Länsi-Euroopassa ja Iberian niemimaalla.
Syksy ja alkutalvi ovat muutenkin alueen pääsadekausia, mutta poikkeuksellisen lämpimästä merestä haihtuu tavanomaista enemmän kosteutta, joka antaa syyssateille lisää energiaa.
Lauantain ja maanantain välisten rankkasateiden taustalla on paikallinen pelätty DANA-sääilmiö. Lyhenne tulee espanjan sanoista Depresión Aislada en Niveles Altos eli erillinen matalapaine yläilmakehässä. Suomeksi ilmiöstä puhutaan usein kylmänä pisarana tai ylämatalana.
Kun yläilmakehän hyytävän kylmä ilmamassa kaartaa poikkeuksellisen lämpimän Välimeren ylle, ilmakehän lämpötilaero merenpinnan ja ylemmän ilmakehän välillä kasvaa valtavaksi.
Mitä jyrkempi ero on, sitä rajummin lämmin ja kostea ilma kiihtyy pystysuoraan nousuun kohti ylempiä ilmakerroksia. Lämpimästä merestä kumpuava vesihöyry tuo ilmakehään valtavan määrän kosteutta, mikä synnyttää suuria sademääriä ja voimakkaita ukonilmoja.
Ilmastonmuutos pahentaa
Ilmastonmuutos on omiaan voimistamaan alueen rankkasateita.
Kun Välimeren pintalämpötila nousee yhä useammin jopa 2–5 astetta ilmastollista keskiarvoa korkeammalle ja meri varastoi lämpöenergiaa pidemmälle syksyyn, ilmakehään haihtuu ja sitoutuu paljon lisäkosteutta.
Tämä tekee sateista ja ukkosista voimakkaampia, koska kun ne laukeavat, ilmakehässä on yksinkertaisesti aiempaa enemmän vettä.
Lisäksi ilmastonmuutos tekee kesistä yhä pidempiä, kuumempia ja kuivempia. Kun säätyyppi kääntyy syksyllä epävakaaksi, kuivuuden kovettama ja kasvillisuutensa menettänyt maaperä ei kykene imemään vettä samalla tavalla.
Kun tämän yhdistää voimistuviin rankkasateisiin, seurauksena on entistä useammin tuhoisia äkkitulvia, maanvyöryjä ja hurjia sadekertymiä. Länsi-Euroopan ja Iberian niemimaan infrastruktuuri ei ole toistaiseksi täysin varautunut tällaisiin sään ääri-ilmiöihin, Foreca kertoo.