EU-maat ostivat Venäjältä fossiilisia polttoaineita yhteensä 1,5 miljardilla eurolla heinäkuussa, kertoo energia-alan tutkimuskeskus CREA tuoreessa raportissaan.
EU oli heinäkuussa Venäjän fossiilisten polttoaineiden neljänneksi suurin ostaja Kiinan, Intian ja Turkin jälkeen. Samalla EU pysyi Venäjän suurimpana nesteytetyn maakaasun eli lng:n sekä putkikaasun ostajana.
Suurimmat venäläisen lng:n tuojat olivat Ranska, Belgia, Espanja ja Alankomaat. Pienempiä määriä tuli Portugaliin ja Italiaan.
EU on vähentänyt venäläisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä voimakkaasti Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa, mutta kaasukauppa jatkuu edelleen. EU on kieltänyt venäläisen hiilen ja suurimman osan öljystä, kun taas venäläistä kaasua koskevat rajoitukset ovat edenneet hitaammin.
Venäjän fossiilisten polttoaineiden vientitulot laskivat CREA:n mukaan heinäkuussa 12 prosenttia edelliskuusta. Maa sai viennistään keskimäärin 683 miljoonaa euroa päivässä.
Tallinnan tuhopoltosta vangittu kolmikko
Latvian turvallisuuspalvelu VDD on ottanut kiinni kolme Latvian kansalaista epäiltynä virolaisen puolustusalan yrityksen Milrem Roboticsin käyttämän rakennuksen tuhopoltosta Tallinnassa, kertoo Delfi.
Kaksi epäillyistä otettiin kiinni 17. elokuuta ja kolmas seuraavana päivänä. Kaikki kolme ovat vangittuina. VDD:n mukaan kotietsinnöissä on takavarikoitu muun muassa tavaroita, joita on mahdollisesti käytetty palon sytyttämiseen.
Tallinnan Lasnamäellä sijaitseva rakennus sytytettiin tuleen 15. elokuuta. Viranomaisten mukaan palo oli tahallaan sytytetty ja ennalta suunniteltu.
Latvian viranomaiset epäilevät kolmikkoa myös vieraan valtion avustamisesta Viroa vastaan suunnatussa toiminnassa. VDD ei ole kertonut, mistä valtiosta on kyse. Viron viranomaiset tutkivat mahdollista sabotaasia, ja pääministeri Kristen Michal on nostanut esiin mahdollisen yhteyden Venäjään.
Milrem Robotics valmistaa miehittämättömiä sotilasjärjestelmiä ja muuta puolustusteknologiaa, jota käytetään muun muassa Ukrainassa. Yhtiön mukaan palo ei ole vaikuttanut sen tuotantoon tai toimituksiin.
Venäjän ilmaiskuissa Kiovaan kuollut 17
Venäjän torstain vastaisena yönä toteuttamassa massiivisessa ohjus- ja droonihyökkäyksessä Kiovaan on kuollut ainakin 17 ihmistä ja loukkaantunut yli 40. Asiasta kertoo Reuters.
Ukrainan ilmavoimien mukaan lähes yhdeksän tuntia kestäneessä hyökkäyksessä Venäjä laukaisi 168 droonia sekä kymmeniä risteily-, ballistisia ja hypersonisia ohjuksia. Kiovassa ja sen lähialueella vaurioitui 30 asuinrakennusta, sairaala, koulu sekä elintarvikevarastoja. Kiovaan on julistettu perjantaiksi surupäivä.
Venäjän iskut osuivat kriittiseen infrastruktuuriin ensimmäisen kerran kuukausiin.
Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan liittolaisten epäonnistuminen ilmapuolustusohjusten toimittamisessa maksaa ihmishenkiä.
Zelenskyi huomautti, ettei Ukraina ole edelleenkään saanut täydennyksiä Patriot-järjestelmään ja että maailman reaktio iskuihin ei ole aina riittävä.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti EU:n pyrkivän toimittamaan ohjustorjuntakykyä Ukrainalle kiireellisesti.
Venäjän iskun aikana drooneja putosi myös Nato-maa Romanian ja Moldovan alueille. Ukraina teki samaan aikaan omia iskujaan venäläisiin öljynjalostamoihin ja -terminaaleihin Tatarstanissa ja Krasnodarissa.
Venäjä iskee Ukrainan ruokahuoltoon
Venäjän isku on tuhonnut jälleen ukrainalaisen Fora-ruokakauppaketjun varaston Kiovan alueella, kertoo Ukrainska Pravda.
Varastossa säilytettiin tuoretuotteita. Ketju oli ottanut varaston käyttöön vasta viime viikolla korvaamaan aiemmassa Venäjän iskussa menetetty�ä logistiikkakapasiteettia.
Yhtiö arvioi tuhoutuneiden tuotteiden ja laitteiden arvoksi yli 100 miljoonaa hryvniaa eli noin kaksi miljoonaa euroa. Fora järjestelee jälleen kuljetuksiaan uudelleen turvatakseen tuotteiden saatavuuden myymälöissä.
Venäjä on elokuussa iskenyt toistuvasti Ukrainan kaupan ja elintarvikehuollon logistiikkaan. Elokuun 5. päivän iskuissa vaurioitui kahden muun vähittäiskauppayhtiön jakelukeskuksia. Kuusi työntekijää kuoli.
New York Timesin mukaan iskujen vaikutukset ovat alkaneet näkyä etenkin Kiovan ruokakaupoissa, joissa joistakin tuotteista on ollut puutetta.
Lehden mukaan Venäjä on aiemmin pyrkinyt häiritsemään ukrainalaisten arkea etenkin tuhoamalla energiainfrastruktuuria, mutta viime aikoina iskuja on kohdistunut myös elintarvikkeiden varastointiin ja jakeluun.
Media: Uusi taktiikka sotki rintamalinjat
Sodan luonne rintamalla on muuttunut, kertoo riippumaton venäläismedia Meduza katsauksessaan. Julkaisun mukaan sekä Venäjän että Ukrainan armeijat ovat siirtyneet uuteen toimintatapaan, joka on sotkenut taistelulinjat ja alueiden hallinnan useilla rintamalohkoilla.
Uudessa taktiikassa pienet iskuryhmät pyrkivät etenemään huomaamattomasti kilometrien päähän rintamalinjojen taakse.
Taktiikan seurauksena taisteluryhmitykset ovat sekoittuneet keskenään muun muassa Kramatorskin, Dobropilljan, Zaporižžjan sekä Harkovan alueella Vovtšanskin ja Kupjanskin suunnilla.
Meduzan mukaan teiden ja kylien hallinta on muuttunut epävakaaksi, ja asutuskeskukset saattavat vaihtaa omistajaa useita kertoja viikossa.
Esimerkiksi Zaporižžjan avoimilla aromaastoilla sotilaat pyrkivät etenemään pienryhminä autolla tai jalkaisin puurivejä hyödyntäen. Selustaan tunkeutuvia ryhmiä vastaan taistellaan pitkälti drooneilla.
Meduzan mukaan rintaman tilannekuvaa hämärtää entisestään osapuolten käymä niin sanottu lippusota, jossa eri rintamalohkoilla iskuryhmiä lähetetään vihollisen selustaan pystyttämään lippuja pelkän propagandavaikutuksen saavuttamiseksi.
Puola nosti hävittäjät ilmaan Venäjän iskujen takia
Puolan armeija kertoo X:ssä, että Venäjän Ukrainaan kohdistamien iskujen vuoksi Puolan ilmatilassa on käynnistetty sotilasilmailun operaatioita.
Venäjä iski torstain vastaisena yönä Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan.
Puolan mukaan hävittäjät ja maassa toimivat ilmapuolustusjärjestelmät on asetettu valmiustilaan. Toimet ovat armeijan mukaan ennaltaehkäiseviä, ja niiden tarkoituksena on turvata Puolan ilmatila erityisesti uhka-alueiden läheisyydessä.
Puolan operatiivinen komentokeskus seuraa tilannetta reaaliajassa ja kertoo joukkojensa olevan valmiina reagoimaan nopeasti mahdollisiin uhkiin.
