EU-sääntö voi iskeä mökkeihin – Asiantuntija nimeää kaksi riskialuetta Suomessa
Suomalaisten mökkien hankintaan tai vuokraamiseen voisi tulevaisuudessa kohdistua rajoituksia EU:n uuden asuntopoliittisen sääntelyn vuoksi.
Suomen vuokranantajat ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juho Kärkkäinen pitää EU-komission kohtuuhintaista asumista koskevaa asetusehdotusta erittäin ongelmallisena Suomen kannalta.
– Minä olen äärimmäisen huolissani tästä asetuksesta, hän linjaa.
Kärkkäisen mukaan ehdotus on suunniteltu ensisijaisesti ratkaisemaan Euroopan suurkaupunkien asuntokriisejä, mutta sen vaikutukset voisivat ulottua myös suomalaiseen mökkikulttuuriin.
– Kyllähän tämä osuu aika syvälle suomalaiseen identiteettiin, jos Euroopan suurkaupunkien ongelmien takia lähdettäisiin rajoittamaan suomalaisten mökkien hankintaa tai niiden käyttöä.
Rajoituksia myös mökeille?
Kärkkäisen mukaan asetusehdotus koskee lähtökohtaisesti kaikkia kiinteistöjä, jotka on tarkoitettu asumiskäyttöön. Näin ollen sen soveltamisala ulottuisi myös vapaa-ajan asuntoihin.
– Tässä puhutaan ihan kaikista asumiseen tarkoitetuista kiinteistöistä, Kärkkäinen selventää.
Asetusehdotuksen mukaan rajoituksia voitaisiin kohdistaa alueille, joilla todetaan erityistä asuntopainetta. Sen mittarina käytettäisiin asuntojen hintojen ja tulojen suhdetta eli niin sanottua price-to-income ratio -lukua.
Kärkkäisen mukaan säädöksen tarkkoja vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska tarkasteltavia alueita ei ole määritelty tarkasti.
Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että sääntely voisi vaikuttaa esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen hankintaan ja niiden lyhyt- tai pitkäaikaiseen vuokraamiseen.
– Jos Suomessa jokin alue määriteltäisiin tällaiseksi asuntopainealueeksi, niin tällä voitaisiin esimerkiksi rajoittaa kakkosasuntojen ja vapaa-ajan asuntojen hankkimista. Yhtä lailla voitaisiin rajoittaa niiden lyhytaikaista vuokrausta.
Mahdollisia riskialueita voisivat hänen mukaansa olla suuret kaupungit ja Lappi.
– Varmasti tällaiset alueet, joilla on erityispiirteitä, voisivat olla erityisen riskin vaarassa. Sitten tietysti suuret kaupungit, kuten Helsinki. Tarkastelualueita ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta esimerkiksi Rovaniemi voisi varmasti olla vaarassa tulla määritellyksi asuntopainealueeksi.
Kärkkäinen pitää ongelmallisena sitä, ettei ehdotuksessa huomioida riittävästi alueiden välisiä eroja. Asuntomarkkinoiden ongelmat ovat erilaisia eri puolilla Suomea, joten myös ratkaisujen pitäisi perustua paikallisiin olosuhteisiin.
– Meillä on esimerkiksi muihin Pohjoismaihinkin verrattuna hyvin kohtuulliset vuokrien hinnat verrattuna tuloihin. Jos tällaisia asioita ei huomioida asuntopolitiikkaa tehtäessä, ollaan todella kaukana optimaalisesta asuntopolitiikan tekemisestä, hän toteaa.
Suomessa jo oma sääntely
Kärkkäinen pitää ehdotusta kyseenalaisena myös siksi, että Suomessa on jo valmisteltu omaa sääntelyä lyhytaikaiselle vuokraukselle.
– Tämä on erityisen irvokasta, että tällaista asetusta ollaan nyt tuomassa samaan aikaan, kun meillä on keskiviikkona eduskunnassa hyväksytty rakentamislaki, jossa on luotu lainsäädännöllinen kehikko lyhytaikaiselle vuokraukselle.
Uusi rakentamislaki luo lyhytaikaiselle vuokraukselle kuntakohtaisen ja valtakunnallisen sääntelykehikon. Lähtökohtaisesti lyhytaikaista vuokrausta sallittaisiin 90 vuorokautta vuodessa. Kunta voisi kuitenkin omalla päätöksellään nostaa rajan 180 vuorokauteen.
Sääntelyssä huomioitaisiin myös muun muassa se, sijaitseeko kiinteistö asemakaava-alueella ja onko kyseessä omassa vakituisessa käytössä oleva asunto vai sijoitusasunto.
Kärkkäistä ihmetyttää, miten EU:n ehdottama sääntely sovitettaisiin yhteen jo valmistellun kansallisen lainsäädännön kanssa.
– Kun valvonta ja sääntelyn taso ovat tässä kansallisessa mallissa kuntakohtaisia, en tiedä, miten tätä tultaisiin implementoimaan tai mitä ne uudet keinot voisivat olla. Ehdotuksessa puhutaan lähinnä rajoittamisesta, hän kummastelee.
Vaarana on, että Suomeen lähdettäisiin luomaan päällekkäistä lainsäädäntöä.
– Tämä ei myöskään mahdu omaan ymmärrykseeni, koska meillä on kuitenkin jo kansalliset rajoitukset tehty. Ne tulevat voimaan vasta vuodenvaihteessa, mutta joka tapauksessa meille oltaisiin luomassa päällekkäistä lainsäädäntöä.
Kärkkäinen katsoo, että Suomen tilanne poikkeaa merkittävästi niistä Euroopan suurkaupungeista, joiden ongelmiin säädöksellä pyritään vaikuttamaan.
– Kun puhutaan kakkosasunnoista Barcelonassa verrattuna vapaa-ajan asuntoihin Suomessa, niin puhutaan aivan eri maailmoista. Tässä on nyt käynyt vähän sellainen lapsi pesuveden mukana -tyyppinen virhe valmistelussa, kun näitä erityispiirteitä ei ole saatu riittävästi huomioitua.
Huoli EU:n toimivallan kasvusta
Käytännön vaikutusten lisäksi Kärkkäistä huolestuttaa EU:n toimivallan laajeneminen asuntopolitiikkaan.
– Meillä on aikaisemmin ollut hyvin selkeä näkemys siitä, että esimerkiksi asuntopolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. Nyt tätä toimivaltaa on kuitenkin tällä komission kaudella laajennettu.
Kärkkäinen ymmärtää, miksi Euroopan suurkaupunkien asuntomarkkinoiden ongelmiin halutaan puuttua, mutta hänestä asuntomarkkinoiden ongelmiin pitäisi vastata ensisijaisesti paikallisilla ratkaisuilla.
– Sosiaalisiin ja asuntomarkkinoiden ongelmiin ollaan lähdetty vastaamaan tavalla, jossa potentiaaliseksi kärsijäksi joutuu sitten se suomalainen mökinomistaja.