Euroopan komissio on julkaissut tiistaina uuden arktisen strategiansa, jossa korostetaan pohjoisten alueiden merkitystä osana EU:ta.
Painopisteitä ovat turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen, ilmastonmuutokseen vastaaminen arktisella alueella, vauraus sekä mahdollisuudet arktisen alueen ihmisille ja yhteisöille.
EU korostaa strategiassaan, että Venäjä on tasaisesti jälleenrakentanut toimintaansa arktisella alueella ja punoo hybridistrategioita naapureitaan vastaan. Strategiassa varoitetaan myös Kiinan kasvavasta toiminnasta alueella, kun se syventää yhteistyötään Venäjän kanssa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut arktisen alueen ja EU:n turvallisuustilanteen kokonaan, paperissa linjataan. Myös arktisen alueen turvallisuusympäristö on komission mukaan murenemassa.
Arktisella alueella asuu yli puoli miljoonaa EU-kansalaista.
Lisää jäänmurtajia
Strategian ensimmäisessä osa-alueessa korostetaan yhteistyötä jäsenmaiden ja arktisen alueen kumppaneiden kanssa sekä Naton toimien täydentämistä, jotta EU voi parantaa varautumista, suojella kriittistä infrastruktuuria ja vahvistaa Euroopan kykyä toimia arktisissa olosuhteissa.
Erikseen mainitaan myös jäänmurtajakapasiteetin kasvattaminen Euroopassa.
Komission paperin mukaan läheisyys Venäjään tekee arktisesta alueesta, Pohjois-Atlantista ja Itämerestä alttiita hybridiuhille, radiotaajuuden häirinnälle, kyberhyökkäyksille, ilmaliikenteen häirinnälle sekä maanpäällisen ja merenalaisen kriittisen infrastruktuurin sabotaasille. Myös Venäjän varjolaivaston lisääntynyt liikenne uhkaa merenkulun turvallisuutta.
Strategiassa mainitaan uusi merellisen turvallisuuden keskus, jonka tarkoitus on edistää yhteistä tilannetietoisuutta ja havainnointia. Lisäksi EU aikoo tukea arktisten kaapeleiden keskuksen perustamista. Sen tarkoitus on valvoa, suojella ja auttaa korjaamaan merenalaisia kaapeleita Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella.
EU haluaa myös puuttua arktisen alueen ilmastonmuutokseen muun muassa uudella valtamerten havainnointia koskevalla Oceaneye-aloitteella, jolla voidaan parantaa ilmastoennusteita, vahvistaa meriturvallisuutta ja tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Uusi merikaapeli
Lisäksi EU pyrkii integroimaan eurooppalaista infrastruktuuria, kuten satamia, rautatieyhteyksiä, energiaterminaaleja sekä satelliitti- ja digitaalista infrastruktuuria, kehittyviin arktisen alueen kauppa- ja liikenneverkkoihin.
EU aikoo tukea uuden merenalaisen kaapelin rakentamista Grönlannista suoraan Eurooppaan. Hankkeeseen liittyvä panarktinen kaapeli yhdistää EU:n Japaniin ja Etelä-Koreaan Grönlannin ja Kanadan kautta. Lisäksi kaapeli tarjoaisi turvalliset satelliittiyhteydet hallitustenväliseen kommunikaatioon.
Samalla EU aikoo vahvistaa liikenneyhteyksiä arktiselle alueelle päivittämällä liikennekäytäviä kaksikäyttöä tukeviksi ja nopeuttamalla Suomesta Ruotsiin kulkevan Rail Nordica -ratahankkeen toteutusta.
Arktisen alueen kehitykselle myönnetään kaudella 2021–2027 yli miljardi euroa EU:n koheesiotukea. Lisäksi jatketaan arktisen alueen paikallishallintojen tukemista ja lisätään Erasmus+-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia arktisen alueen nuorille.