EU-maille jaetaan varoja, joilla on tarkoitus tukea heikossa asemassa olevia kansalaisia ja yrityksiä, kun EU:n uudet ilmastotoimet nostavat polttoaineen hintaa liikenteessä ja lämmityksessä.
Kyseessä on jättimäinen 86,7 miljardin euron EU:n sosiaalinen ilmastorahasto, joka on käytössä vuosina 2026–2032.
Jäsenmaat saavat EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta määrärahan tukitoimiinsa, ja maan on katettava 25 prosenttia niiden kokonaiskustannuksista kansallisista varoista.
Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen kokonaismäärä on enintään 463 miljoonaa euroa, josta noin 350 miljoonaa euroa olisi rahastosta tulevaa määrärahaa ja loput omaa kansallista rahoitusta.
Lue myös Talouselämästä:
Suomen saama summa kalpenee pahoin useiden maiden rinnalla. Esimerkiksi Puola voi saada rahastosta 11 miljardin euron potin. Ranska, Espanja ja Italia voivat saada noin 7 miljardia euroa, ja myös Kreikka, jonka väkiluku on Suomeen verrattuna noin kaksinkertainen, on saamassa 3,6 miljardia euroa, eli kymmenkertaisesti Suomen tukisumman.
Rahastolla on määrä tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun ETS2-päästökauppa alkaa koskea tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien.
Rahastoa rahoitetaan pääosin EU:n tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen ETS2-päästökaupan tuloilla. ETS2 nostaa polttoainekustannuksia niin Suomessa kuin muuallakin.
Ympäristöministeriön mukaan Suomesta kerätyt maksut ETS2-tuloista voisivat olla noin 590 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että Suomi maksaisi rahastoon noin 240 miljoonaa euroa enemmän kuin saa sieltä. Ministeriön mukaan arvioon liittyy epävarmuuksia muun muassa päästöoikeuksien hinnan kehityksen vuoksi, ja se on suuntaa-antava.
Jäsenmaan saama enimmäismäärä rahastosta määritellään laskukaavalla, jossa otetaan huomioon muun muassa köyhyysvaarassa oleva, maaseutualueella asuva väestö, kotitalouksien käyttämien polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, kokonaisväestö ja valtion bruttokansantuote.
Suomelle epäedullinen
Ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Juho Korven mukaan sosiaalinen ilmastorahasto on Suomen kannalta epäedullinen. Syynä siihen on Korven mukaan se, että fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja maakaasun, lämmityskäyttö suomalaiskodeissa on suhteellisen vähäistä.
– Jos ajatellaan niiden käyttöä lämmityksessä Etelä-Euroopassa ja osin Keski-Euroopassa, niin se on huomattavasti suurempaa, jolloin tietenkin se näyttäytyy tässä rahastossakin.
Rahoituksen kohdentumiseen vaikuttaa myös jäsenmaan riski asetuksen vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleville.
Korpi kertoo, ettei Suomi kannattanut sosiaalista ilmastorahastoa, kun siitä tehtiin päätöstä edellisellä hallituskaudella.
Lähde: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/955
Kreikka on suurista tuensaajista ainoa maa, jonka suunnitelma on jo nähtävissä komission verkkosivuilla.
Komission hyväksymän Kreikan sosiaalista ilmastorahastoa koskevan suunnitelman kokonaisbudjetti on 4,77 miljardia euroa, josta 3,58 miljardia euroa tulee sosiaalisesta ilmastorahastosta ja 1,19 miljardia euroa kansallisella rahoituksella.
Kreikan suunnitelman mukaan se aikoo käyttää noin 325 miljoonaa euroa antamalla ne suorana rahallisena tukena fossiilista lämmitystä käyttävälle 755 000 pienituloiselle kotitaloudelle näiden lämmityskustannuksiin.
Lisäksi suunnitelman mukaan käytetään 165 miljoonaa euroa siihen, että järjestetään ”hyvin halpaa” kuukausimaksua vastaan leasingsähköauto 15 000 vähävaraiselle kotitaloudelle. Kotitalouden leasingautosta maksaman kuukausimaksun ylärajaksi on asetettu 150 euroa.
Antelias remonttituki
Energiaköyhyydestä kärsiville kreikkalaisille kotitalouksille on luvassa myös hyvin anteliaita tukia heidän kotiensa energiaremontteihin.
Kreikka aikoo käyttää sosiaalisen ilmastorahaston suunnitelmassa 1,7 miljardia euroa avustuksiin, joita kotitaloudet voivat saada muun muassa asuntojen lämpöeristykseen sekä lämpöpumppujen ja aurinkolämmittimien hankintaan. Vähävaraiset kotitaloudet voivat saada avustusta 60–95 prosenttia energiaremontin kuluista.
Pienille yrityksille myönnetään sähköisten tai vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan 373 miljoonaa euroa. Yrittäjät voivat saada siitä tukea esimerkiksi sähkökuorma-auton hankintaan jopa 148 500 euron verran ja sähkölinja-autoon jopa 135 000 euron verran.
Lisäksi Kreikka aikoo käyttää sosiaaliseen asuntotuotantoon 488 miljoonaa euroa rakentamalla 2 350 uutta energiatehokasta asuntoa ja lisäksi remontoida 226 miljoonalla eurolla asunnot runsaalle 5 900 opiskelijalle. Rahaa käytetään muun muassa myös joukkoliikenteeseen. Esimerkiksi Ateenan metron junakaluston uusimiseen käytetään suunnitelman mukaan 262 miljoonaa euroa.
Hankkeen hallinnollisiin ja teknisiin kuluihin aiotaan Kreikan suunnitelman mukaan käyttää runsaat 80 miljoonaa euroa.
Suomeen suunnitellut sosiaalisen ilmastorahaston tuet
Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma on vielä valmistelussa.
Suomessa on määrä käyttää tukiin 463 miljoonaa euroa, josta 348 miljoonaa euroa tulisi rahastosta ja loput 25 prosenttia Suomen omasta rahoituksesta.
Näitä toimenpiteitä on muun muassa kirjattu valtioneuvoston suunnitelma luonnokseen:
Rakennusten energiatehokkuusavustukset asunto-osakeyhtiöille (123,6 milj. euroa)
Romutuspalkkio pienituloisille yksityishenkilöille (114,1 milj. euroa). Aluksi 6 000 euron suuruisen romutuspalkkion voi käyttää uuteen tai käytettyyn täyssähköautoon ja se maksetaan vähintään 10 vuotta vanhaa käytettyä polttomoottoriautoa vastaan.
Alueellinen joukkoliikenne (54,0 milj. euroa)
Mikroyritysten raskaan kaluston hankintatuki (31,1 milj. euroa)
Kutsuliikenne (31,1 milj. euroa)
Kävelyn ja pyöräilyn infra (70,4 milj. euroa)
Lähde: Ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaluonnos
