Kesäkuu oli Länsi-Euroopan mitatun historian kuumin. Globaalisti se jäi kakkoseksi vain vuoden 2024 kesäkuulle, Copernicus-ilmastopalvelu tiedottaa.
Voimakkaat helleaallot ovat pyyhkineet Euroopan yli touko-, kesä- ja heinäkuussa. Kesäkuun lämpöaalto rikkoi lämpöennätyksiä useissa Euroopan maissa aiheuttaen merkittäviä terveysriskejä. Kuivuuden ja kuumuuden yhdistelmä aiheutti myös maastopaloja muun muassa Ranskassa ja Espanjassa.
Helleaallot osuivat rajummin Euroopan länsiosiin. Länsi-Euroopan keskilämpötila olikin kesäkuussa 20,74 celsiusastetta. Tämä on 3,05 astetta enemmän kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvo.
Koko Euroopan keskilämpötila kesäkuun oli 19,14 astetta, mikä oli 1,78 astetta vertailuajankohtaa korkeampi. Tämä ei aivan ylittänyt vuoden 2019 ennätystä.
– Helleaaltojen lisääntymistä ja lämpöennätyksiä havaitaan kaikkialla maailmassa. Euroopassa tämä on johtanut kuumuuteen liittyvien kuolemien lisääntymiseen, vesipulaan, satotappioihin ja lisääntyviin maastopaloihin, pääjohtaja Petteri Taalas kommentoi Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
– Tulevaisuuden ilmaston kehitys riippuu pitkälti G20-maiden toimista – erityisesti suurten kehittyvien talouksien, kuten BRICS-maiden, päätöksistä, Taalas painottaa.
Myös globaali meriveden pintalämpötila ylitti aiemman ennätyksen kesäkuussa. Napa-alueiden ulkopuolisten merialueiden lämpötilaennätys ylitti vuoden 2024 ennätyksen 0,1 asteella.
Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Joonas Merikanto kertoo tiedotteessa, että ilmastojärjestelmään kertyy lämpöä nyt poikkeuksellisen nopeasti. Tämä on seurausta etenevästä ilmastonmuutoksesta.
– Suurin osa tästä ylimääräisestä lämmöstä varastoituu meriin, mikä ylläpitää ennätyksellisen korkeita meriveden lämpötiloja ja lisää merellisten lämpöaaltojen riskiä. Lämpimämpi meri lisää ilmakehän lämpö- ja kosteussisältöä, mikä voi vahvistaa myös Euroopan helleaaltoja ja kasvattaa niiden vaikutuksia
