Ex-neuvonantaja tyrmää luulot Trumpista ja Putinista – "Asia on niin..."

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin välinen suhde on mietityttänyt ja jopa kauhistuttanut eurooppalaisia Venäjän hyökkäyssodan aikana.

Trumpin ensimmäisen kauden neuvonantajan ja arvostetun Venäjä-asiantuntijan Fiona Hillin mukaan mitään suhdetta ei todellisuudessa ole.

– Asia on niin, että presidentti Trump haluaisi uskoa, että hänellä on suhde presidentti Putiniin, Hill kertoo Iltalehdelle Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa.

Hän tarkentaa vastaustaan sillä, että tällä hetkellä maailmassa on vain muutama johtaja, joilla on oikeasti suhde Putiniin. Tärkein heistä on Kiinan presidentti Xi Jinping, johon Venäjän presidentti käyttääkin huomattavasti aikaa.

Trumpin ja Putinin kanssakäymisessä Hill näkee taas paljon epäsymmetriaa ja epätasapainoa.

– Trump haluaa uskoa, että hänellä on loistava suhde, ja Putin käyttää sitä hyväkseen.

Tapaaminen 2018

Hill oli Trumpin ensimmäisellä kaudella mukana, kun Putin ja Trump tapasivat Helsingissä vuonna 2018.

Tuolloin Trump sai monien kulmakarvat nousemaan, kun hän asettuikin omien tiedustelupalveluidensa arvion sijasta Putinin kannalle siinä, oliko Venäjä sekaantunut vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

– Sanon suoraan, että [Trumpin] ensimmäisellä kaudella ihmiset yrittivät estää häntä puhumasta presidentti Putinin kanssa, Hill sanoo.

Putin myös onnistui tekemään tapaamisessa pilaa venäjää taitamattoman Trumpin kustannuksella. Putin muun muassa ehdotti, että Israelin valtio tulisi nimetä Trumpin mukaan. Yhdysvaltain presidentiltä vinoilu meni ohi, ja hän otti ehdotuksen tosissaan.

Hill on kertonut jopa etsineensä tapaamisen aikana lähintä palohälytintä pysäyttääkseen keskustelut, kun Putin näytti vievän Trumpia kuin litran mittaa.

– Katselin ympäri huonetta etsien palohälytintä, mutta suomenkielinen sana paloh�älyttimelle on aika pitkä, Hill kertoo vähän naureskellen.

Esillä on ollut myös väitteitä siitä, että Venäjällä olisi jotain materiaalia Trumpista, jolla Kreml nyt kiristäisi Yhdysvaltain presidenttiä toimimaan tahtonsa mukaisesti.

Hill ei kuitenkaan usko väitteisiin kiristysmateriaalista eikä siihen, että Venäjä olisi kääntänyt vuoden 2016 presidentinvaalit Trumpin eduksi. Yhdysvaltain presidentti kuitenkin antoi ymmärtää jotain olevan meneillään, koska hän halusi niin kovasti näyttää omaavansa jonkinlaisen suhteen Putiniin.

– Hän puhui siitä jatkuvasti. Se sai kaikki hänen ympärillään olevat ihmiset todella hermostuneiksi siitä, pystyykö hän edes puhumaan Putinin kanssa. Tämän takia yritettiinkin aina varmistaa, etteivät he puhuisi kahden, vaan huoneessa olisi aina paljon ihmisiä.

”Musiikkia ilman sanoja”

Etenkin Trumpin toisen kauden ensimmäisen vuoden aikana Euroopassa pidätettiin usein hengitystä, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit keskustelivat puhelimessa. Näiden keskusteluiden jälkeen Trump vaikutti nimittäin usein ottavan Kremlin puolen Ukrainan sodan suhteen.

Hill kuitenkin huomauttaa, ettei Kreml ole Trumpin julkisista lausunnoista huolimatta saanut haluamaansa.

– He saattavat saada haluamansa siinä, mihin Trump näyttää suostuvan. Trump ei kuitenkaan täytä Putinin odotuksia, koska venäläiset puhuvat edelleen aina ”Anchoragen hengestä”.

Tällä tutkija viittaa Trumpin ja Putinin elokuun 2025 tapaamiseen Alaskan Anchoragessa. Kremlin virallinen linja on sen jälkeen ollut, että Ukrainan sota ratkaistaan siellä sovittujen päätösten perusteella. Tämä ei kuitenkaan ole koskaan realisoitunut.

– Venäläiset luulivat Trumpin suostuneen pakottamaan Ukrainan taipumaan Venäjän vaatimuksiin, mutta niin ei ole käynyt, eihän?

Tämä on Hillin mukaan myös osoitus siitä, että Venäjä kokee tällä hetkellä Trumpin suhteen paljon turhautumista. Putin luuli voivansa jälleen kerran manipuloida Trumpia, mutta todellisuudessa Yhdysvaltain presidenttiä kiinnostaa suhde itsessään sisällön sijasta.

– Kun olin ensimmäisessä kokouksessa, johon osallistuin Trumpin kanssa, hän ei ollut oikeastaan kiinnostunut siitä, mitä Putin oli todella sanonut. Hän ei ymmärrä venäjää, joten keskustelut olivat hänelle kuin musiikkia ilman sanoja.

Trumpille on siis tärkeää se, että hänet nähdään ihmisenä, jolla on suhteet Putinin ja Kiinan Xin kanssa. Hillin mukaan Trump kävisikin nyt mielellään Moskovassa ja kutsuisi mielellään Putininkin Washingtoniin.

Tähän liittyen tutkija myös huomauttaa, että suhteita hoidetaan maiden välillä tälläkin hetkellä ilman virallisia Yhdysvaltain edustajia. Moskovassa ovat käyneet uradiplomaattien sijasta Trumpin omat erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner.

– Kaikki on nyt hyvin henkilökohtaista ja yksilöllistä.

Putinin loppupeli

Putinin lopullisen tavoitteen Hill ei usko muuttuneen viimeisten vuosien aikana mihinkään. Hän haluaa tavalla tai toisella kontrolloida Ukrainaa ja varmistaa, ettei se ole todellisuudessa itsenäinen valtio.

– Hän haluaa, että kukaan ei ajattele Ukrainaa. Hän haluaa Ukrainan olevan enintään Valko-Venäjän kaltainen maa.

Euroopasta Putin taas haluaa itselleen heikon naapurin, jolla ei ole minkäänlaista pelotetta tai kykyä vastustaa Venäjän painostusta niin poliittisella kuin sotilaallisellakaan rintamalla.

– Hän puhuu toisinaan siitä, että hän haluaa maailman, jossa Venäjälle on kysyntää. Itse asiassa hän haluaa maailman, jossa Venäjä voi käyttää valtaansa ja vaikutusvaltaansa tai estää asioita, joita se ei halua tapahtuvan.

Hillin mielestä todellisuus kuitenkin on se, että niin Venäjä kuin Yhdysvallatkin ovat menettäneet viime vuosina vaikutusvaltaansa. Yhdysvaltojen osalta tämä on hänen mukaansa nähty etenkin Iranin tilanteessa.

Hillin mukaan avainasia onkin se, että niin Putinilla kuin Trumpillakin on vain sen verran valtaa kuin heille annetaan. Tähän liittyen hän antaa neuvon siihen, miten muiden tulisi toimia Yhdysvaltojen kanssa.

Esimerkkinä hän käyttää Suomea.

– Kun katsotaan taaksepäin, miten Suomi on aina hoitanut suhteitaan Venäjään, se on aina ollut erittäin tärkeää. Annatte heille vaikutelman, että olet tavallaan läheinen, mutta itse asiassa monipuolistat aina suhteitasi ja vähennät riskejä.