Voice of Freedom Повна версія

Google selitti – Asiantuntija ei voinut pidättää nauruaan

· Main news

Teknologiafirma Google voi joutua rikosvastuuseen Muhoksen ja Kajaanin datakeskushankkeen valmisteluista, sanovat Iltalehden haastattelemat asiantuntijat.

Google hakkautti alueella satoja hehtaareja metsää ja teetätti valtavat muutostyöt, vaikka lain vaatima ympäristövaikutusten arviointi (yva) ei ole vielä valmis.

– Jos asia etenee syyttäjälle ja tuomioistuimeen, tällaisesta rikkomuksesta seuraa yleensä vähintään sakkoja, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko.

Hakkuiden lisäksi Google vaikuttaa tehneen vesilain vastaisia ojituksia, mikä koventaisi sakkorangaistusta. Mahdollisten sakkojen tai korvausten suuruus selviää kuitenkin vasta oikeusprosessissa.

Keskiviikkona Googlen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi ja sanoi, ettei yhtiö tiennyt rikkovansa lakia. Kun väitteen esittää Suomen ympäristökeskuksen johtavalle tutkijalle Minna Pappilalle, hän repeää nauramaan.

– En tiedä kenen palveluja he ovat käyttäneet, mutta en pidä tätä uskottavana. Yksityishenkilönkin pitää ottaa selvää lainsäädännöstä, jos he ryhtyvät rakentamaan, kaivamaan tai kaatamaan metsää.

– Eikö Googlella ole varaa palkata kunnon juristeja selvittämään asiaa?

Myös Kokko huomauttaa, että suuryrityksillä on yleensä käytössään ”parasta oikeudellista asiantuntemusta”.

– On hieman yllättävää, että Google vetoaa tietämättömyyteen. Se ei vielä poista vastuuta lain rikkomisesta.

Koira veräjästä

Suomen Luonnonsuojeluliitto paljasti syyskuussa Googlen tytäryhtiö Tuike Finlandin hakanneen Muhoksella yli 420 jalkapallokentän edestä metsää luvatta.

Liiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää ei suostu uskomaan, että Google ei olisi tiennyt lainsäädännöstä.

– Yrityksellä on selvä velvollisuus selvittää, mitä vaatimuksia, lupia ja lausuntoja sen hankkeeseen liittyy.

– On täysin pöyristyttävää väittää, ettei Google tiennyt tästä. Jos yritys ei tiennyt, se on jo rikkonut lakia jättäessään asian selvittämättä.

Luonnonsuojeluliiton mukaan kohuhakkuut osoittavat, millaisiin ympäristötuhoihin ”datakeskusbuumi” voi johtaa. Suomen hallitus on juhlinut Googlen hanketta suurena ja tervetulleena investointina.

Asiantuntijat uskovat, että Googlen toimintaa ei katsota sormien läpi.

– Olisin silloin todella pettynyt Suomen oikeusjärjestelmään, jos niin kävisi, sanoo ympäristökeskuksen Minna Pappila.

Professori Kai Kokon mukaan Google-kohu toimii ennakkotapauksena.

– Jos näin iso yhtiö voi toimia lainsäädännön vastaisesti ja päästä kuin koira veräjästä, voimme olettaa vastaavan toiminnan yleistyvän. Ympäristölainsäädännön rikkomisesta täytyy kantaa vastuu.

Samaan aikaan Kokko huomauttaa, että ympäristölakia voi olla hyvä tarkentaa.

– Seuraavan hallituksen olisi syytä selvittää, miltä osin ympäristölainsäädäntöä on tarpeen kehittää datakeskusten ohjaamisessa.

Miten viranomainen ei huomannut?

Google ehti hakata metsää yhteensä 500 hehtaarin edestä, ennen kuin lupa- ja valvontavirasto (LVV) puuttui asiaan.

– Herää kysymys, miksi hakkuut etenivät niin pitkälle ennen kuin viranomainen puuttui asiaan. Sekin tapahtui vasta, kun me vaadimme, Halmeenpää sanoo.

Luonnonsuojeluliitto ihmettelee, miksei LVV toiminut aiemmin.

– Vaikuttaa siltä, että siihen tarvittiin jonkun ulkopuolisen tahon virallinen kehotus, johon viranomaisen on pakko vastata omalla päätöksellään.

– Kyllä tämä herättää kysymyksen, onko viraston ylin johto antanut sellaista signaalia, ettei tässä tarvitse olla turhan tarkka – vai onko viraston henkilöstö niin aliresursoitua, ettei näitä tilanteita ehditä seurata.

Googlen lisäksi myös LVV:ssä on ”peiliin katsomisen paikka”, sanoo ympäristökeskuksen Minna Pappila.

Viranomaiset keskittyvät Pappilan mukaan enemmän lupien myöntämiseen liittyvään lainsäädäntöön, kuin jo hyväksyttyjen hankkeiden valvontaan.

– Tällaisiin poikkeustilanteisiin ei ehkä ole osaamista, kun niitä ei onneksi satu usein.

Professori Kai Kokon mukaan valvontaa on voinut vaikeuttaa sekä ympäristöhallintoon tehdyt säästöt, että aluehallintouudistus.

Tammikuussa aluehallintovirastot (avi) lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin LVV:n haltuun.

– Useinhan se menee oikeasti niin, että kansalaisjärjestöt tai paikalliset ihmiset huomaavat jotain omituista tapahtuvan ja ilmoittavat siitä valvovalle viranomaiselle.

– Kun hankkeita on paljon ja valvojia vähän, on mahdotonta seurata yksityiskohtaisesti joka hanketta.

Kokon mukaan sekä lainsäädäntöä että hallintoa voisi kehittää.

– Valvonta jakautuu nyt kunnalle, Suomen metsäkeskukselle ja lupa- ja valvontavirastolle. Hallintoa pitäisi kehittää niin, että yhteistyö näiden tahojen välillä toimisi paremmin.

– Metsälakia ja sitä, miten tieto tällaisista yva-kynnyksen ylittävistä tapauksista kulkee lupa- ja valvontavirastolle olisi syytä tarkentaa. Näin virasto voisi tarvittaessa keskeyttää työt ajoissa eikä vasta siinä vaiheessa, kun metsä on jo hakattu.