Hallintojohtajan posketon vedätys paljastui vasta naisen jäätyä eläkkeelle
Noin kuusikymppinen nainen kavalsi työnantajaltaan kymmeniä tuhansia euroja antamalla itselleen luvattomia bonuksia ja korvauksia.
Hän työskenteli tunnetussa suomalaisessa perheyrityksessä ensin toimistopäällikkönä ja sitten hallintojohtajana.
Viiden vuoden aikana nainen siirsi tililleen erilaisia toimihenkilöpalkoiksi tai bonuksiksi verhoiltuja maksuja yhteensä lähes 40 000 euroa.
Lisäksi hän maksoi itselleen korvauksia pitämättömistä vuosilomista, vaikka pitikin lomansa sovitusti ja ajallaan. Kuutena vuotena nainen kuittasi lomarahoja yhteensä yli 35 000 euroa.
Samoihin aikoihin yhtiö kamppaili vakavien maksuvaikeuksien ja kassakriisin kanssa.
Työnsä puolesta nainen tiesi taloudelliset vaikeudet sekä sen, että osa firman laskuista meni ulosottoon. Silti hän jatkoi toimintaansa eläköitymiseensä saakka.
Nainen oli ainoa työntekijä, joka vastasi palkanmaksuista ja vuosilomakirjanpidosta. Hän ei antanut sijaistaa itseään edes loma-aikoina.
Näin ollen katala toiminta paljastui vasta naisen jäätyä eläkkeelle loppuvuonna 2022.
Ehdollista vankeutta
Lähes seitsenkymppinen nainen sai syytteen törkeästä kavalluksesta.
Syyttäjän mukaan hän oli vuosien saatossa huijannut työnantajaltaan ainakin 180 000 euroa, muun muassa antamalla itselleen luvattomia palkankorotuksia.
Naisen kuukausipalkka oli eläköityessä korkeampi kuin kenenkään muun, lähes 7 000 euroa. Nainen sanoi sopineensa korotuksista suullisesti aiemman esihenkilönsä kanssa.
Entinen esihenkilö todisti käräjäoikeudessa ”ostaneensa luottamusta” ja naisen olleen pitkään ”luottamuksen arvoinen” työntekijä. Hän kuitenkin kiisti antaneensa naiselle palkankorotuksia tai sopineensa sellaisista.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoi tästä huolimatta, että naisen syyllisyydestä jää asiassa varteenotettava epäily. Syyte hylättiin palkankorotusten osalta.
Oikeus katsoi naisen syyllistyneen törkeään kavallukseen bonusten, toimihenkilöpalkkojen ja lomakorvausten osalta.
Käräjäoikeus piti naisen toimintaa suunnitelmallisena. Moitittavuutta lisäsi se, että nainen toimi ilman työnantajansa suostumusta silloinkin, kun on tiennyt yhtiön heikosta taloudellisesta asemasta.
Hänet tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä korvaamaan entiselle työnantajalleen noin 50 000 euroa.
Naisen on myös maksettava noin 14 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Tuomio ei ole lainvoimainen.