Pääuutiset

Hallitukselta ”surkea mahalasku” – Jyrähdys: Suomen suunnitelma on ”pöyristyttävän huono”

Hallitukselta ”surkea mahalasku” – Jyrähdys: Suomen suunnitelma on ”pöyristyttävän huono”

Hallituksen ennallistamissuunnitelmaluonnos saa kritiikkiä eri puolilta.

Valtioneuvosto päätti torstaina luonnoksen toimittamisesta Euroopan komissiolle. Suunnitelma liittyy EU:n ennallistamisasetuksen kansalliseen toimeenpanoon. Ensimmäisen version pohjalta käynnistyvät keskustelut EU-komission kanssa suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä ja rahoituksesta.

Ennallistamisasetuksesta tulee ensimmäistä kertaa jäsenvaltioille sitovat ja aikataulutetut tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi EU:n alueella. Suomen lopullinen suunnitelma on toimitettava komissiolle ensi vuoden syyskuuhun mennessä.

Suomen lähtökohtana on, että ennallistamisasetuksen heikentämättömyysvelvoite kohdistuu sitovasti vain nykyisille Natura 2000 -alueille. Niiden ulkopuolella tavoitteita edistetään ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin muun muassa Helmi- ja METSO-ohjelmien kautta. Valtion monikäyttömetsissä luonnon tilaa parannetaan osana luonnonvarasuunnittelua.

EU:n ennallistamisasetus astui voimaan 18.8.2024, ja se on herättänyt Suomessa laajaa keskustelua jo viime hallituskaudelta lähtien. Ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat voimassa vuoteen 2050, jota ennen ennallistamissuunnitelmaa päivitetään ja tarkennetaan vuosina 2032 ja 2042.

”Täysin surkea esitys”

Luonnos saa kritiikkiä sekä ympäristö- että teollisuuspuolelta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan suunnitelma ei vastaa ennallistamisasetuksen tavoitteita ja jättää kirittävää vaatimuksiin. Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr) tyrmää sen ”täysin surkeana esityksenä”, jonka ”keskeiset kulmakivet ovat aivan vinksallaan”. Hän viittaa ”hölmöläisen peiton jatkamiseen”.

– Eli luonnon kadottaminen ja pilaaminen on edelleen sallittua ja laillista samalla, kun pienillä resursseilla yritetään epätoivoisesti paikata tilannetta, Pitko napauttaa tiedotteessa.

Pitkon mukaan on kaikkien perusperiaatteiden vastaista tehdä heikentämättömyydestä vapaaehtoista. Hän huomauttaa, että valtio ei käytä ennallistamiseen yhtään lisää rahaa, vaikka nykyisten Metso- ja Helmi-ohjelmien rahoitus ei ole ollut riittävää edes ennen suunnitelmaa.

– Vaikuttaa siltä, että tämä hallituksen esitys on jopa koko EU:n ennallistamisasetuksen vastainen. Onneksi tämä on vasta luonnos ja toivottavasti myös komissio antaa hallituksen kuulla kunniansa tästä mahalaskusta. Lopullinen päätösvalta jää vuodelle 2027 ja silloin toivon vastuullisempien puolueiden olevan päättämässä asiasta.

Valta vaihtuu Suomessa ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa.

”Pöyristyttävän huono”

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan luonnos ei rajoita luonnon tilan heikentämistä. Heikentämättömyyden tavoite ei täyty, koska se rajataan koskemaan jo suojeltuja Natura 2000 -alueita, SYKE katsoo.

– Ennallistaminen ei ole vaikuttavaa, jos samalla menetämme hyvässä tilassa olevaa luontoa. Hyvässä tilassa olevan luonnon säilyttäminen on aina tehokkaampaa ja edullisempaa kuin heikentyneen luonnon palauttaminen jälkikäteen, SYKEn Luontoratkaisut-yksikön johtaja Aino Juslén painottaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa lopullisessa suunnitelmassa ennallistaminen kannattaa ulottaa suojelualueiden ulkopuolelle, kuten EU:n asetus myös edellyttää. Muuten erityisesti metsänomistajissa kiinnostusta herättäneeltä luonnonarvokaupalta putoaa hänen mukaansa pohja.

– Nyt kasvatamme luontovelkaa, jonka suomalaiset, yritykset ja tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan. Luontokato näkyy myös ihmisten arjessa esimerkiksi vesien samentumisena, levinä, kalakantojen heikkenemisenä ja suomalaiselle kulttuurille ominaisten lajien harvinaistumisena. Vahingoitamme itseämme, jos laiminlyömme ennallistamisen, sillä Suomen luonnosta voimme pitää huolta vain me itse.

Luonnonsuojeluliiton mukaan esitys on ”pöyristyttävän huono” ja ennallistamisasetuksen vastainen. Poliittisella päätöksellä on liiton mukaan jätetty merkittävä määrä luontoa ilman asetuksen tarkoittamaa suojaa, kun esimerkiksi luontotyyppien pinta-aloja rajataan merkittävästi. Vs. ympäristöpäällikkö Liisa Toopakka katsoo, että luonnoksessa ”on keskitytty velvoitteista luistamiseen”.

– Hallituksen tekemä päätös rajata heikentämättömyysvelvoite vain Natura 2000 -alueisiin on selvästi ennallistamisasetuksen vastainen. Myös suojelualueiden ulkopuolisten metsien tilaa tulee vaalia ja parantaa, säestää toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Varoitus ”harmaasta suojelusta”

Metsäteollisuus ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) kiittävät muun muassa sitä, että ennallistamisen toimeenpano sidotaan vapaaehtoisuuteen. Ne kiinnittävät kuitenkin huomiota määritelmien puutteeseen ja suunnitelmasta aiheutuviin kustannuksiin.

Molemmat varoittavat, että epävarmuus voi luoda merkittävän riskin ”harmaalle suojelulle”. Keskeisiä ovat esimerkiksi boreaalisen luonnonmetsän määritelmän tulkinta sekä muiden luontotyyppien rajaukset. MTK:n mukaan puunostajat ja elintarvikeketjun toimijat saattavat käydä liian varovaisiksi.

– Jos emme määrittele riittävän tarkasti kansallisella tasolla, mitä alueita ennallistamisen tavoitteet koskevat ja millä kriteereillä, olemme vaarassa joutua tilanteeseen, jossa markkinatoimijat alkavat soveltaa omia varovaisuusperiaatteitaan alueisiin, joihin ei kohdistu minkäänlaista virallista käyttörajoitusta. Uhka harmaalle suojelulle on valtava, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä varoittaa tiedotteessa.

MTK:n mukaan Suomi ei voi sitoutua ennallistamistoimiin, joiden rahoituksesta ei ole varmuutta. Ennallistamisen laskua ei voi MTK:n mukaan siirtää maanomistajien maksettavaksi, jos julkinen rahoitus ei riitä. Maanomistajalle aiheutuvat menetykset on korvattava täysimääräisesti, Hemmilä vaatii.

Kustannukset suuret – ”Liikkumavara hyödynnettävä täysimääräisesti”

Metsäteollisuuden mukaan suunnitelman kustannukset ovat erittäin suuret, eikä vaikutuksia esimerkiksi puun saatavuuteen, investointeihin, vientiin ja työllisyyteen ole arvioitu riittävästi. Alustavan arvion mukaan toteuttamisen kokonaiskustannus vuosina 2026–2031 on noin miljardi euroa vuodessa. Tällä hetkellä toimeenpanoon käytetään noin 648 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 300 miljoonaa tulee valtion budjetista.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin arvion mukaan ennallistaminen voisi vähentää puun saatavuutta 3,5–17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja pienentää metsäsektorin arvonlisäystä 370–1 800 miljoonaa euroa vuodessa, Metsäteollisuus huomauttaa.

– Suunnitelma on nyt paremmalla uralla, mutta työ ei ole valmis. Suomen on löydettävä ratkaisut, joilla luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan kustannustehokkaasti ilman tarpeettomia haittoja puun saatavuudelle ja metsäteollisuuden kilpailukyvylle. Nämä vaikutukset on arvioitava huolella ennen ennallistamisen toimeenpanoa, toimitusjohtaja, keskustan entinen ministeri Paula Lehtomäki tiedotteessa.

– On äärimmäisen tärkeää, että talousmetsiä koskevat määritelmät tehdään selkeiksi ja hyödynnetään EU-asetuksen sallima liikkumavara täysimääräisesti. Epäselvät määritelmät ovat omiaan muodostamaan riskin harmaalle suojelulle. Luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa ilman tarpeettomia rajoituksia metsien kestävälle käytölle.

Olet saattanut jäädä paitsi