Hallituksen onnistumisesta kovaa kiistaa – Nyt budjettipäällikkö täräyttää luvut

Julkisuudessa on jo jonkin aikaa ihmetelty sitä, kuinka paljon Petteri Orpon (kok) hallitus on oikeasti sopeuttanut julkista taloutta.

Eri lukuja on kummastellut muun muassa oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

– Orpo-Purran hallituksen nettosopeutussummasta ei ota Erkkikään selvää. Eri dokumenteissa on eri luvut, ja kokonaisuus on hähmäinen. Viime viikon luku 6,5 miljardia on vaihtunut 2,8 miljardiin. Miten näin on käynyt? Koskela kirjoitti X:ssä.

– Viime viikolla eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Selonteossa arvioitiin hallituksen nettosopeutukseksi 6,5 mrd, hän jatkoi.

Oppositio tarttui jälleen tiistain eduskuntakeskustelussa lukujen sekamelskaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi omassa lisätalousarvion esittelypuheenvuorossaan, että hallitus on sopeuttanut taloutta suorilla toimilla 6,5 miljardilla.

Asiaan tarttui SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen.

– Jäin pohtimaan, että tässä kun on nyt kolme vuotta tätä keskustelua käyty, niin pitäisikö meidän nyt pikku hiljaa päästä yhteisymmärrykseen siitä, mikä on se luku, jota ihan yhteisesti tässä salissa käyttäisimme, kun puhumme niistä toimenpiteistä, joilla hallitus on julkista taloutta vahvistanut, Räsänen sanoi.

Budjettipäällikkö selittää

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on nyt kirjoittanut aiheesta blogitekstin, jossa hän selventää eri lukujen olemassaoloa.

Niemelän mukaan asiaan voi ”tarjota useamman vastauksen riippuen siitä, missä laajuudessa ja millä aikajänteellä toimien vaikutuksia tarkastellaan”.

Joka tapauksessa hallitus on tehnyt toimenpiteet, joiden julkista taloutta vahvistavien toimenpiteiden taso on noussut noin 10 miljardiin.

Tämä on ollut myös se summa, jota monet hallituksen edustajat ovat käyttäneet alleviivatakseen hallituksen mittavia toimia. Todellinen vaikutus julkiseen talouteen jää huomattavasti pienemmäksi.

– Tästä 10 miljardin euron kokonaisuudesta suoria julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavia menoleikkauksia ja veronkiristyksiä on yhteensä 6,5 miljardia euroa, Niemelä kirjoittaa.

Useat tekijät kuitenkin pienentävät sopeutuskokonaisuuden nettovaikutusta.

– Keväällä 2025 hallitus päätti mittavasta kasvupaketista, joka heikentää julkista taloutta vaalikauden aikana mutta jonka odotetaan tuottavan hedelmää pidemmällä aikavälillä. Lisäksi jotkut määräaikaiset panostukset syövät tehtyjen sopeutusten peruvuutta väliaikaisesti vielä vaalikauden viimeisenä vuonna.

– Toinen määräaikaisesti rahoitusasemaa heikentävä kokonaisuus on Suomen tuki Ukrainalle, joka on runsas 0,4 miljardia euroa vuonna 2027. Lisäksi osa hallituksen tekemistä sopeutustoimista on sellaisia, jotka vaikuttavat velanottoa vähentävästi, mutta eivät paranna rahoitusasemaa, Niemelä kirjoittaa.

Budjettipäällikön mukaan edellä mainittujen seurauksena vaalikauden aikana tehdyt ja realisoituvat toimet vahvistavat rahoitusasemaa nettona arviolta noin 4 miljardilla eurolla vuonna 2027.

Päädytään 2,8 miljardiin euroon

Tässä ei ole vielä kaikki.

Budjettipäällikkö Niemelän mukaan julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat myös muutokset sosiaaliturvamaksuissa kuten työttömyysvakuutusmaksussa.

Niemelän mukaan neljän miljardin euron arvioon näitä muutoksia ei ole sisällytetty, koska maksumuutoksiin vaikuttavat hallituksen toimien ohella muun muassa suhdanteen mukaan heiluva Työllisyysrahaston suhdannepuskurin varallisuusasema voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

– Jos muutokset sosiaaliturvamaksuissa huomioidaan, pienenee päätösperäisten toimien julkista taloutta vuonna 2027 vahvistava vaikutus julkisen talouden suunnitelmassa arvioidun mukaisesti noin 2,8 miljardiin euroon, Niemelä kirjoittaa.

Näin ollen julkista taloutta vahvistavien päätösten vaikutus putoaa kymmenestä miljardista eurosta 2,8 miljardiin euroon.