Hallitus lähetti maanantaina lausuntokierrokselle esitysluonnoksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta.
Suomeen ollaan perustamassa uusi järjestäytyneen rikollisuuden analyysikeskus, johon koottaisiin eri viranomaisten asiantuntijoita. Keskus toimisi Keskusrikospoliisin (KRP) yhteydessä.
Kelan hallitus äänesti huhtikuun lopussa, ettei se halua mukaan analyysikeskukseen. Tämä oli myös silloisen Kelan vt. pääjohtajan kanta.
Orpon (kok) hallitus kuitenkin nyt esittää, että Kelan on mentävä mukaan analyysikeskukseen ja laitettava sen toimintaan myös henkilöstöresursseja.
Ruotsi on kehottanut Suomea puuttumaan ajoissa sosiaaliturvan väärinkäytöksiin, sillä Ruotsissa ongelma on paisunut ja kytköksissä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Eri viranomaisten tiedonvaihto on ollut Ruotsissa keskeistä tilanteeseen puuttumisessa.
”Ei voida saavuttaa ilman yhteistä analyysityötä”
Kelan hallituksen enemmistö kannatti tiedonvaihdon kehittämiseen perustuvaa vaihtoehtoa, jossa Kelalle ei olisi tullut suoraa viranomaisroolia.
Tässä mallissa Kela ei voisi luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti analyysikeskukselle, eikä Kelalla olisi omaa työntekijää keskuksessa.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan tällainen vaihtoehto ei ole riittävä, eikä ”yksinomaan viranomaisten tiedonvaihdon kehittämisellä ilman mahdollisuutta keskitettyyn tietojen analysointiin” saavuteta asetettuja tavoitteita.
Esitysluonnoksen mukaan tietojen analysointi on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa rakenteessa, jossa analyysiin osallistuvat poliisin lisäksi sellaisten viranomaisten edustajat, jotka tuottavat järjestäytyneen rikollisuuden kannalta merkityksellisiä tietoja.
– Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan edellyttämää yhteistä tilanneymmärrystä, jossa hyödynnetään eri viranomaisten substanssiosaamista, ei voida saavuttaa ilman yhteistä analyysityötä, esitysluonnoksessa todetaan.
Näin Kela perusteli
Kelan hallituksen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola perusteli hallituksen kantaa muun muassa sillä, että sen olisi pitänyt suunnata henkilöstöresursseja analyysikeskukseen, ja sen resurssit ovat aika rajalliset.
Esitysluonnoksessa todetaan, että toimivaltaisille viranomaisille aiheutuisi keskimäärin yhden henkilötyövuoden kustannus edustajan nimeämisestä analyysikeskukseen.
Laitinen-Pesola mainitsi myös, että Kelan hallituksen mielestä myös toisella vaihtoehdolla olisi pystytty tehokkaasti vaikuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Kelan hallitus olisi halunnut myös säilyttää Kelan aseman ennallaan ja välttyä uudelta tehtävältä.
– On katsottu, että se paremmin tukisi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, jos he (Kela ja muut viranomaiset) pääsevät kunnolla mukaan yhteiseen analyysiin myös analyysikeskuksessa, sanoo johtava asiantuntija Suvi Pato-Oja sisäministeriöstä.
Laitinen-Pesola totesi IL:n haastattelussa, että Kela ottaa lopullisesti kantaa asiaan lausuntokierroksella.
Näin ministeri kommentoi
Uuden analyysikeskuksen tehtävänä olisi muodostaa ja ylläpitää valtakunnallista tilanneymmärrystä järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Keskus voisi luokitella järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä ryhmiä ja henkilöitä. Keskus antaisi muille viranomaisille pyynnöstä ja oma-aloitteisesti lausuntoja, joita viranomaiset voisivat käyttää lupien myöntämiseen ja peruuttamiseen liittyvässä harkinnassa.
– Rikollisryhmien toimintalogiikkaan kuuluu pyrkimys soluttautua yhteiskuntamme laillisiin rakenteisiin. Hallituksen lakiesitys torjuu järjestäytynyttä rikollisuutta tehostamalla tiedonvaihtoa ja tietojen käsittelyä. Kun viranomaisten toimintaedellytykset ja toimivaltuudet ovat kunnossa, vastaamme tehokkaammin jatkuvasti muuttuvaan rikollisryhmien toimintaan, sanoo sisäministeri Mari Rantanen (ps) tiedotteessa.
