Harkimolta tiukka vaatimus: Nyt tarvitaan palkkamalttia
Liike Nytin puheenjohtajan, kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimon mukaan Suomeen on saatava monivuotinen talous- ja kasvuohjelma. Harkimon mukaan poikkeuksellinen julkisen talouden tilanne vaatii poikkeuksellisia päätöksiä.
– Tärkein keino nyt on hillitä kustannuksia. Muuten emme tästä selviä, Harkimo sanoo.
Harkimo muistuttaa, että Liike Nyt on jo viime keväänä julkaissut kahdeksan miljardin euron säästölistan.
Nyt listaan on lisätty julkisen puolen työntekijöiden sopimus määräaikaisesta palkkamaltista.
– Hyvinvointialueiden työntekijöiden palkankorotukset ovat lähes 760 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien ja kaupunkien työntekijöiden palkankorotukset ovat 320 miljoonaa euroa vuodessa ja valtion työntekijöiden lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa eli yhdessä ne ovat lähes 1,3 miljardia euroa vuodessa.
– Meidän on sovittava määräaikaisesta palkkamaltista julkiselle puolelle. Palkkamaltissa sovitaan siitä, että säästytään irtisanomisilta, Harkimo ideoi.
”Uutta ajattelua”
Harkimon mukaan uudet valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että 80 sotekeskusta menee kiinni ja 20 000 työntekijää irtisanotaan vuonna 2027. Yksityinen sotesektorikin tekee tappiota jo vuonna 2027, Harkimo arvioi.
Harkimon mukaan tilanne vaatii uutta ajattelua myös ay-liikkeeltä, ”varsinkin, kun heidän edunvalvontansa tuntuu keskittyvän vain työssä oleviin eikä ollenkaan työttömiin”.
– Eikö aitoa solidaarisuutta ole se, että sitoutumalla palkkamalttiin säilyy niin vieruskaverin kuin oma työpaikka?
– Julkisen puolen palkankorotukset pannaan määräajaksi jäihin. Nyt olemme hoitoalalla ajautuneet tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet rahapulassaan irtisanovat ammattilaisia ja veronsa maksaneet suomalaiset jäävät ilman hoitoa ja hoivaa. Eihän siinä ole mitään järkeä! Harkimo sanoo.
Liike Nytin puheenjohtajan mukaan palkkamaltin on oltava ehdottoman oikeudenmukainen.
– Kun työntekijät siihen joka tapauksessa osallistuvat, pitää myös hallituksen hoitaa osansa. Hallituksen on verotuksessa tultava vastaan niin, että julkisen puolen työntekijöiden ostovoima säilyy.
Harkimon mukaan kohdennettuihin veroratkaisuihin voisi laskea kuluvan 300 miljoonaa euroa vuodessa eli vaalikauden aikana syntyisi säästöä miljardi euroa vuodessa.
Maahanmuuttolinjaus
Liike Nytin säästölistassa on lisäksi merkittäviä säästöjä muun muassa yritystuissa, maahanmuutossa, kehitysavussa ja indeksisidonnaisissa menoissa, mutta ei eläkkeissä.
Suurimmat säästöt tulisivat indeksijäädytyksistä, julkisen sektorin keventämisestä ja yritystukien karsimisesta. Harkimo satsaisi kasvuun muun muassa ohjaamalla eläkeyhtiöiden varoja suomalaisiin kasvuyrityksiin ja infraan.
Liike Nytin mielestä Suomeen otetaan jatkossa enintään 5000-10000 henkilöä vuodessa.
– Meillä on yli 300 000 työtöntä ja saamme tänne kyllä muualta työvoimaa, kun tarve on. Tämä uusi määrä ei koske humanitääristä maahanmuuttoa.
– Maahanmuutosta puhuvat nyt sekä perussuomalaiset että kokoomus, mutta mitä ne ovat saaneet aikaan? Tämän hallituksen aikana Suomeen on tullut 190 000 maahanmuuttajaa, mikä on ennätys. Ja taas puhutaan ja luvataan vaikka mitä. Paljon puhetta, vähän tekoja, Harkimo tylyttää.
Liike Nytin listalla on myös rakenteellisia uudistuksia. Harkimon mukaan Suomeen pitää saada 100 kuntaa ja viisi hyvinvointialuetta yliopistosairaaloiden ympärille.
– Vanhusten hoiva siirtyy takaisin kunnille, koska siellä omat asukkaat tunnetaan. Emme usko vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin, vaan Tanskan malliin, jossa kunnassa pitää olla vähintään 20 000 asukasta. Rakenneuudistusten yhteydessä samaan aikaan parannetaan palvelua ja tehostetaan toimintaa merkittävästi tekoälyn, digitalisaation ja yhdessä kehitettyjen alustojen avulla, Harkimo sanoo.