Helmi, 27, testasi, kuinka kovaa kuntoa poliisikokelailta vaaditaan – Monelle tuttu kuntosaliliike oli liikaa
– Sukella! Ja heti ylös!
Lenkkitossut takovat liikuntasalin lattiaa. Teen lentokuperkeikan, syöksyn esteen ali ja loikin kolmen aidan yli henkihieverissä.
Olen saapunut testaamaan, minkälaiset ovat Poliisiammattikorkeakoulun fyysiset pääsykokeet, joissa hakija laitetaan hikoilemaan ja pinnistelemään niin juoksuradalla kuin kuntosalillakin.
Olen 27-vuotias perusliikunnallinen ihminen, mutta tiedän etukäteen, että jos minulla jotain vahvuuksia on, ne ovat pikemminkin kestävyydessä kuin voimassa. Kokeen viimeisiä voimaosuuksia tuskin läpäisen, mutta eihän sitä tiedä, vaikka simuloidussa kokeessa saisi jonkinlaista ylimääräistä adrenaliinia.
Ei mitään pallopelejä
Aki Sipilä on opettanut liikuntaa Poliisiammattikorkeakoulussa pian 29 vuotta. Itse hän ei poliisina ole työskennellyt mutta vitsailee olevansa luonteeltaan jo poliisimies.
Poliisiammattikorkeakoulun liikunnanopetuksessa opiskelijoille pyritään antamaan ennen kaikkea valmiuksia omaan treenaamiseen ja sitä kautta tulevaan työhön.
– Meillä ei pelailla varsinaisesti mitään pallopelejä, vaan opetus on hyvin valmennuksellista.
Sipilä valvoo myös minun pääsykokeeni.
Reipas lenkki
Ensimmäisenä vuorossa on kestävyyskoe eli 1 500 metrin juoksu. Naishakijoiden on pingottava se alle kahdeksassa minuutissa, jos ei tahdo lentää ulos pääsykokeista heti ensimetreillä. Jos mielii saada edes yhden pisteen, on juoksusta suoriuduttava vähintään ajassa 7.45. Miesten vastaava aikaraja on seitsemän minuuttia.
Edessä on heti vastoinkäyminen, sillä juoksuun tarkoitettu asfalttirata on yöpakkasten jäljiltä vielä jäässä. Nykyisin kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä pääsykokeissa tällaiset olosuhteet harvoin tulevat vastaan, sillä kokeet järjestetään tyypillisesti maalis–huhtikuussa ja elo–syyskuussa.
Tällä kertaa ei auta muu kuin siirtyä juoksumatolle. Huomautettakoon reiluuden nimissä, että juoksumatto saattaa avittaa hieman parempaan tulokseen kuin mihin ulkoradalla olisi päässyt.
Puolitoista kilometriä ei ole kovinkaan pitkä matka, joten lähden juoksemaan alusta asti reipasta vauhtia. Loppua kohden on varaa vielä kiristää, ja saan lopulliseksi ajakseni 6 minuuttia ja 36 sekuntia. Se riittää neljään pisteeseen viidestä.
Olen tyytyväinen, mutta vielä ei sovi ylpistyä liikaa.
Koordinaatiota ja ketteryyttä
Matolta siirrytään liikuntasaliin, jossa koetinkivenä on testin uusin osio: silmä-käsi-koordinaatiotesti, joka on otettu käyttöön vasta edellisissä pääsykokeissa.
Brand new, esittelee Sipilä.
Tehtävänä on heittää pallo seinän maalialueeseen kolmesti. Ensin palloa heitetään oikealla kädellä ja siirrytään merkkiviivan yli vasemmalle ottamaan se oikealla kädellä kiinni. Sama toistetaan päinvastoin. Lopuksi pallon saa heittää kummalla tahansa kädellä, minkä jälkeen liikutaan takaperin merkkiviivan yli ja otetaan pallo kiinni heittokädellä.
Läpi menee niin sanotusti heittämällä. Onnistuneesta suorituksesta saa yhden pisteen.
Pääsykokeen hauskin osuus on ketteryyttä mittaava rata, jossa nopeus on valttia. Suoritan radan 32 sekunnissa ja saan kolme pistettä neljästä. Vieläkin siis hymyilyttää.
Riittääkö kunto?
Sipilän mukaan suurin osa poliisikokelaista saapuu pääsykokeisiin hyvin valmistautuneina. Hän arvioi, että kuntotestissä karsiutuu noin kymmenen prosenttia, mutta määrät ovat hakukertakohtaisia. Viime vuosina ei Sipilän havaintojen mukaan ole tapahtunut merkittävää muutosta siinä, kuinka monen tie tyssää fyysiseen osuuteen.
Sipilän mukaan kuntotesti on helposti hieman ylikorostuneessa asemassa, sillä sen painoarvo kokonaisarvioinnissa on kaikkein pienin. Hän sanoo kuitenkin pitävänsä tärkeänä sitä, että fyysinen koe on osa kokonaisuutta, sillä sen avulla varmistetaan riittävät valmiudet tulevia opintoja ja ammattia varten.
Ihmisten heikentyneestä fyysisestä kunnosta ollaan säännöllisesti huolissaan, ja liikunnanopettajakin on havainnut negatiivisen kehityssuunnan. Sipilän mukaan erityisesti kokelaiden aerobinen kunto sekä motoriset taidot ja koordinaatiotaidot ovat valitettavasti heikentyneet. Tämä näkyy juoksussa, pallonheitossa ja ketteryyskokeessa.
Sisään päässeet opiskelijat ovat kaikki läpäisseet vaadittavat fyysiset testit, joten kaikilla on opinnot aloittaessaan fysiikka vähintään kohtuullisella tasolla, Sipilä muistuttaa. Hän sanoo kuitenkin, että esimerkiksi opintoihin kuuluvassa 3 000 metrin juoksutestissä keskimääräiset ajat ovat vuosien varrella heikentyneet.
Tällaiset Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeet ovat
Fyysinen testi (0–20 pistettä)
– Kestävyyskoe
– Koordinaatiotesti
– Ketteryyskoe
– Ylätaljan-/leuanveto
– Penkkipunnerrus
Kirjallinen koe (0–30 pistettä)
Hakija kirjoittaa esseen tehtävänannossa ilmoitetusta aiheesta. Kokeessa käytetään kahta aineistoa, joista vähintään yksi on valintakoekirjasta.
Soveltuvuuden arviointi (0–50 pistettä)
– Psykologinen osio
– Haastattelu
– Ryhmätehtävä
Lähde: Polamk
Mikä karsii eniten?
Mikä karsii hakijoita eniten pääsykokeissa? Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden yksikön päällikön Johanna Guessouksen mukaan asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan kokeet voivat kaatua mihin tahansa vaiheeseen: fyysiseen, kirjalliseen tai psykologiseen.
– Tietysti ensimmäisen vaiheen fyysisessä osuudessa näkyy suoraan, että jos ei esimerkiksi juokse vaadittuun aikaan, päivä päättyy siihen.
Hakijoilla on erilaiset valmiudet, hän muistuttaa.
Fyysisten testien tarpeellisuus
Aika ajoin kuulee pohdittavan, kuinka tarpeellisia fyysiset pääsykokeet ovat sellaisille hakijoille, jotka haluaisivat suuntautua esimerkiksi rikostutkintaan tai lupapalveluihin kentällä toimimisen sijasta. Guessous kertoo, että asiasta on teetetty ulkopuolinen selvityskin, mutta toistaiseksi nykyistä järjestelmää pidetään toimivana.
– Suomessa on Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna vähiten poliiseja asukaslukuun nähden. Jos ajatellaan harvaan asuttuja alueita, poliisien tulee pystyä tekemään laajasti eri tehtäviä niin kentällä kuin tutkinnassakin. Toisaalta myös isoissa poliisilaitoksissa voi olla tarpeen siirtää resurssia tarpeen vaatiessa tehtävistä toiseen.
Jos koulutuslinjat olisi jaoteltu tiukasti sisätöiden ja kentän välille, tämä ei olisi välttämättä mahdollista.
Guessous sanoo, että koulutuksessa on kuitenkin tunnistettu se, että esimerkiksi liikuntarajoitteiset henkilöt eivät voi läpäistä fyysisiä pääsykokeita, vaikka voisivatkin soveltua erinomaisesti joihinkin poliisin työtehtäviin.
– Toki poliisiorganisaatiossa on muita tehtäviä, esimerkiksi asiantuntijatyötä, joihin ei tulla poliisikoulutuksen kautta, hän pohtii.
Voima ei ole vahvuuteni
Testaamani fyysisen kokeen ensimmäisten kolmen osion jälkeen voisin olla oikein polleana, ellen tietäisi, että matkani lähestyy loppuaan. Seuraavaksi edessä ovat vielä ylätaljanveto ja penkkipunnerrus.
Mieshakijat vetävät leukoja, ja naiset tekevät ylätaljanvetoja painolla, joka on 70 prosenttia hakijan omasta kehonpainosta.
Käyn kuntosalilla hieman pitkin hampain, sillä viihdyn paremmin lenkkipoluilla. Suoritukseni fyysisen kokeen kahdessa viimeisessä osuudessa kannustaa kuitenkin raahautumaan salille jatkossa hiukan aktiivisemmin.
Ylätaljanvetoja menee juuri ja juuri kaksi, mikä tuo minulle pyöreät nolla pistettä. Hieman hävettää. Yhdestä osiosta voi kuitenkin saada nolla pistettä, ja kokelas saa vielä jatkaa eteenpäin.
Viimeisenä vuorossa on penkkipunnerrus. Hieraisen magnesiumia käsiini, yritän kanavoida kaiken itsevarmuuteni ylläni olevaan tankoon, nostan sen suorille käsille ja lähden laskemaan kohti rintakehääni. Saan tangon taisteltua vielä pienen matkaa ylöspäin mutta en takaisin suorille käsille.
Suorituskortistani ympyröidään kirjain H. Hylätty. Ei auta itku markkinoilla.
Sipilä vakuuttaa minulle kuitenkin, etten ole toivoton tapaus. Hän uskoo, että muutaman kuukauden tehokas treeni voisi taata fyysisten kokeiden läpäisyn, jos poliisin ammatti houkuttelisi oikeastikin.
Jos ei muuta, lupaan itselleni yltäväni vielä vaadittuihin fyysisiin suorituksiin pienen harjoittelun jälkeen.
Näin kokeet ovat muuttuneet
Vuonna 2023 pääsykokeita helpotettiin: esimerkiksi fyysiseen osuuteen otettiin käyttöön niin sanottu nollan pisteen suoritus hylätyn suorituksen ja yhden pisteen väliin.
– Jos jokin osa-alue on heikompi, sitä pystyy kompensoimaan paremmalla osaamisella muissa testin osa-alueissa, Sipilä avaa.
Kokeet ovat perusominaisuuksiltaan pysyneet vuosien varrella samantyyppisinä. Ketteryyskoe, penkkipunnerrus sekä leuan- tai ylätaljanveto ovat olleet mukana aina.
Muitakin testejä on aika ajoin kokeiltu. Jossakin vaiheessa kokeessa piti nostaa 85-kiloinen nukke, siirtää sitä tietty matka ja laskea maahan.
– Senkin poistamista on kritisoitu, mutta olen ottanut sen tutkintovaatimustestiksi, Sipilä kertoo.
Sipilä muistuttaa, että poliisiopiskelijoiden fyysisen kenttätestin tutkintovaatimusrajat ovat pysyneet kautta aikojen samoina.
– Samassa kunnossa poliisit loppujen lopuksi täältä valmistuvat kuin aiemminkin.