Helsingin jäähallia ylläpitävän Jääkenttäsäätiön toiminnasta paljastui sisäisessä tarkastuksessa useita vakavia puutteita.
Julkisuudessa on jo aiemmin kerrottu kilpailuttamatta jätetyistä miljoonahankinnoista. Iltalehden haltuunsa saaman tarkastusraportin mukaan puutteita havaittiin myös lukuisissa hallinnollisissa asioissa, esimerkiksi riskienhallinnassa, ostolaskujen käsittelyssä ja säätiön lähipiirin dokumentoinnissa.
Jääkenttäsäätiö kuuluu Helsingin kaupunkikonserniin, ja kaupunki käyttää säätiössä täyttä äänivaltaa.
Sisäinen tarkastus tehtiin Jääkenttäsäätiöön vuonna 2024. Tiiviissä raportissa on eritelty yhteensä kymmenen kohtaa, joissa puutteita havaittiin.
Lisäksi säätiön sisäisen valvonnan tasosta laadittiin lyhyt sanallinen yleisarvio. Säätiö sai neliportaisen asteikon huonoimman arvosanan, jonka mukaan ”sisäisessä valvonnassa on vakavia puutteita”.
Hankintalain vastaista
Raportin mukaan hankintavaltuuksia ei ollut määritelty eikä tehdyissä hankinnoissa noudatettu hankintalakia. Kaikista hankinnoista ei myöskään ollut sopimuksia, tai sopimusten sisällöt olivat hyvin suppeita.
Heinäkuussa 2026 Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) antoi Jääkenttäsäätiölle ja sen pääomistuksessa olevalle Helsingin liikuntahallit oy:lle huomautukset jäähalleja koskevista suorahankinnoista.
KKV:n mukaan Helsingin liikuntahallit hankki projektinjohtopalveluita ja rakennusurakkaan sisältyviä osaurakoita ilman kilpailutusta yhteensä noin 11,7 miljoonan euron arvosta vuosina 2024 ja 2025.
Jääkenttäsäätiö taas hankki kirvesmiespalveluita, purku-urakan ja siivouspalveluita suorahankintoina yhteensä reilun miljoonan euron edestä vuosina 2024 ja 2025.
Jääkenttäsäätiö omistaa Helsingin liikuntahallit -yhtiöstä noin 59 prosenttia. Loput noin 41 prosenttia omistaa Helsingin kaupunki.
Pitkä lista puutteita
Sisäisessä tarkastuksessa havaittiin puutteita myös ostolaskujen käsittelyssä. Raportin mukaan ostolaskujen hyväksymiskäytännöt eivät noudattaneet hyvän hallinnon periaatteita.
Käytännössä säätiön toimitusjohtaja ja kiinteistönhuoltopäällikkö tarkastivat ja hyväksyivät laskut. Tarvittavat erittelyt ja liitteet puuttuivat osasta ostolaskuja.
Tarkastusraportin mukaan säätiön laajaa lähipiiriä ja lähipiiritoimia ei ollut tunnistettu ja dokumentoitu. Riskienhallinnan käsittelystä ei ollut merkintöjä säätiön hallituksen pöytäkirjoissa.
Tarkastuksessa jäi epäselväksi, onko säätiöllä johtoryhmää. Säätiön hallitus oli siirtänyt päätäntävaltaa työryhmille ja toimikunnille, joissa oli myös säätiön ulkopuolisia jäseniä.
Säätiön ja kaupungin yhdessä omistaman Helsingin liikuntahallit -yhtiön hallituksen kokouksista ei ollut lainkaan pöytäkirjoja.
Lisäksi puutteita havaittiin palkkaukseen ja palkitsemiseen, työmatkoihin sekä lomakirjanpitoon liittyvissä käytännöissä.
Esitutkinta käynnissä
Kaupungin Iltalehdelle toimittama raportti on tiivis, esitysmuotoon laadittu asiakirja, jossa lähinnä luetellaan sisäisen tarkastuksen havainnot ja toimintasuositukset. Sen lisäksi tarkastuksen pohjalta on laadittu muistio, jota kaupunki ei suostunut luovuttamaan käynnissä olevaan esitutkintaan vedoten.
Kaupunki teki poliisille tutkintapyynnön sisäisen tarkastuksen perusteella vuonna 2025. Helsingin poliisista kerrotaan Iltalehdelle, että esitutkinta on edelleen kesken eikä siitä ole uutta kerrottavaa.
Keväällä 2025 sisäisen tarkastuksen valmistumisen jälkeen kaupunginhallitus päätti vaihtaa Jääkenttäsäätiön hallituksen kokonaisuudessaan. Vanhaa hallitusta johti pitkän linjan kokoomuspoliitikko Harry Bogomoloff.
Jääkenttäsäätiön ja Helsingin liikuntahallien toimitusjohtajana toiminut Tom Kivimäki oli eronnut tehtävästään jo aiemmin keväällä.
Ex-pomot kommentoivat
Entinen puheenjohtaja Bogomoloff kommentoi asiaa lyhyesti sähköpostitse.
– Sisäinen valvonta oli vähäistä, koska luottamus silloiseen toimitusjohtajaan oli tuolloin hyvä. Vastuu on ja oli hallituksella, ei puheenjohtajalla yksin. Hankintoja en erikseen kommentoi. Poliiseja en ole asian tiimoilta tavannut, Bogomoloff kirjoittaa.
Iltalehden puhelimitse tavoittama entinen toimitusjohtaja Kivimäki sen sijaan kommentoi asiaa seikkaperäisemmin.
Kivimäki sanoo, ettei ole koskaan nähnyt sisäisen tarkastuksen raporttia. Sen sijaan hän kertoo saaneensa tarkastuksen seurauksena säätiön hallitukselta suulliset ohjeet asioiden korjaamiseksi.
– Kaikki nämä asiat, jotka piti korjata tai täsmentää, tein viimeisen toimitusjohtajavuoteni aikana. Tuotin kokonaan uuden corporate governancen, missä koko hallinto- ja johtamismalli tehtiin uudestaan. Sitä ei säätiössä ennen minua oltu koskaan tehty.
”Puheenjohtajalta toimitusjohtajalle”
Kivimäen mukaan esimerkiksi hankintoja koskevat toimintatavat, joista sisäinen tarkastus löysi huomautettavaa, olivat olleet säätiössä käytössä pitkään. Hänen mukaansa hankintalakia ei tietoisesti rikottu.
– Minun toimitusjohtajaurani aikainen hallituksen puheenjohtaja Harry Bogomoloff oli ollut ennen minua 35 vuotta säätiön toimitusjohtaja. Hänen toimintatapojensa, -malliensa ja -ohjeidensa mukaisesti koko hallitus ja toimitusjohtaja on toiminut kaikissa päätöksissä, Kivimäki sanoo.
Hän korostaa hallituksen roolia säätiön päätöksenteossa.
– Kaikki ohjeet ja toimenpiteet, määräykset ja päätökset on tehnyt hallitus, niin kuin säätiölakikin määrittää. Toimitusjohtaja ei tehnyt itsenäisiä tuon tyyppisiä päätöksiä ollenkaan.
No tarkoittaako se, että ajattelet säätiön hallituksen olevan vastuussa näistä puutteista ja huomautuksista?
– No en oikeastaan halua ketään tässä syyttää missään nimessä. Siis itsehän olen toiminut juuri niin kuin minulle on sanottu. Kuten sanottua, puheenjohtaja oli ennen minua 35 vuotta toimitusjohtaja, ja hän on jatkanut toimitusjohtajasta puheenjohtajaksi. Kyllä nämä toimintaohjeet ovat tulleet puheenjohtajalta toimitusjohtajalle ihan suoraan.
Kivimäen mukaan hänen eroamisensa toimitusjohtajan tehtävästä liittyi henkilökohtaisiin syihin, eikä asialla ollut mitään tekemistä sisäisen tarkastuksen kanssa.
Kivimäki kertoo, ettei poliisi ole ollut häneen yhteydessä käynnissä olevaan tutkintaan liittyen.
Parempaan päin
Jääkenttäsäätiön toimitusjohtajana lokakuussa 2025 aloittanut Petteri Huurre kertoo, että sisäisen tarkastuksen havaitsemia puutteita on saatu korjattua.
– Sanotaanko, että voiton puolella ollaan jo huomattavasti. Vielä on joitakin kilpailutuksia käynnistymässä tämän syksyn aikana. Hallinnon puolella näkisin, että ne raportissa mainitut asiat ovat kunnossa, Huurre sanoo.
Sitä, miten Jääkenttäsäätiö aiempaan jamaansa päätyi, hän arvioi vähäsanaisesti.
– Käsitykseni lähinnä on, että ei ole ymmärretty riittävästi sitä, että julkisten hankintojen laki koskee myös säätiötä.
