– Keskustelu koulushoppailusta käy nyt turhan kovilla kierroksilla, Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok) lataa.
Muutokset Itä-Helsingin koulupiirijakoon ovat herättäneet paljon julkista keskustelua koulushoppailusta ja segregaatiosta.
Sazonov ei pidä koulushoppailuna esimerkiksi sitä, että lapsi hakeutuu painotettuun opetukseen. Hän pitää painotettuun opetukseen hakeutumista vain positiivisena asiana.
– Taustalla on vapaan kouluvalinnan mahdollisuus, ja pidän tätä itse tosi terveenä ja positiivisena piirteenä meidän koulujärjestelmässä, hän sanoo.
Itä-Helsingin koulurajamuutosten vuoksi ainakin neljä perhettä on muuttanut pois Itä-Helsingin Puu-Myllypuron alueelta.
Sazonov muistuttaa, että jokaisella on omat kriteerinsä sen suhteen, mihin muuttaa. Se on perheen oma valinta.
– Yksittäisten perheiden valintoja ei ole mielekästä spekuloida. Jos poliitikot lähtevät arvottamaan, mikä on oikea tai väärä peruste muuttaa jonnekin, niin silloin ollaan kyllä aika huonolla polulla minun mielestäni.
Segregaatiossa eli asuinalueiden eriytymisessä ei ole Sazonovin mukaan kyse vain Itä-Helsingistä.
– Olemme kaupungissa monta vuotta tunnistaneet sen, että meillä on erilaisia alueita, ja jotkut alueet vaativat enemmän erityishuomiota kuin toiset. Tämä ei ole mikään Itä-Helsinkiä koskeva erityiskysymys, hän sanoo.
Oikaisuvaatimuksia tehty
Oppilaaksiottoalueiden muutos on herättänyt vastustusta etenkin kantasuomalaisessa väestössä.
Iltalehti on nähnyt kaksi oikaisuvaatimusta, joissa vaaditaan kesäkuussa tehtyä Vartiokylä-Mellunmäki-oppilaaksiottoalueen muutospäätöstä peruttavaksi.
Oikaisuvaatimuksissa korostetaan erityisesti sitä, että asukkaiden kuuleminen ei ole toteutunut aidosti. Asukkailta kysyttiin mielipidettä aluemuutoksista huhtikuussa Kerro Kantasi -sivustolla. Kun uusi esitys tuli julki 11. toukokuuta, ei kyselyä enää avattu uudelleen asukkaille.
Sazonov ei ota kantaa yksittäisten oikaisuvaatimusten sisältöihin, vaan kommentoi asiaa yleisesti.
– Kun muutoksia tehdään vaikkapa koulukysymyksiin, päiväkotiverkkoon tai erilaisiin palveluihin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, niitä on tärkeä lähteä valmistelemaan riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta aikaa jää keskustelun käymiseen ja vuoropuheluun asukkaiden kanssa, hän sanoo.
– Kaupunki voisi varmasti olla vielä parempi, että prosessit lähtevät liikkeelle niin ajoissa, että ehditään tarvittaessa käydä useamman kierroksen vuoropuhelu- ja keskusteluvaihe, Sazonov jatkaa.
Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta käsittelee oikaisuvaatimukset alkusyksystä.
– Ilman muuta oikaisuvaatimukset käsitellään, se on osa normaalia prosessia, Sazonov sanoo.
Perustuu oppilasmääriin
Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Kaisa Eskola esitti heinäkuun lopulla väitteen, että tärkein syy muutoksille on segregaation ehkäisy.
Iltalehden aiemmin julkaistu selvitys paljastaa, kuinka moni Helsingin koulujen oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea.
Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan oppilaaksiottoalueiden muutoksia tehdään oppilasmäärien tasaamiseksi, eikä niiden muodostamisen perusteena ole lasten kielitaito.
Näin sanoo myös Sazonov.
– Kouluverkon ja oppilaaksiottoalueiden tarkastelu on normaalia ja perustuu asukasmäärään ja lapsimäärän muutoksiin. Muutoksia tehdään ajoittain ympäri Helsinkiä, hän sanoo.
Esimerkiksi Myllypuron ja Itäkeskuksen osalta tarkoitus on tasata oppilasmääriä. Tavoitteena on saada kaksi 700 oppilaan koulua. Tällä hetkellä toisessa on 1 000 oppilasta ja toisessa 400 oppilasta, kaupungin tiedotteessa kerrotaan.
Oppilaaksiottoalueiden muutokset eivät ole Sazonovin mukaan Helsingissä poikkeuksellisia.
Sazonovin mukaan kaupunki on pyrkinyt etenemään kohti yhtenäistä peruskoulua, jossa alakoulu ja yläkoulu kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Kaupunki pitää kiinni myös lähikouluperiaatteesta.
