Voice of Freedom Повна версія

Helsingin pelottavassa puistossa melkoinen savotta – Iris kertoo karun totuuden: ”Tosi ahdistavaa”

· Main news

Risut ja pusikot saivat kyytiä tiistaina pahamaineisessa Diakoniapuistossa Helsingissä.

Kaupunki ryhtyi koviin toimiin, sillä puistossa havaittuja häiriötilanteita halutaan valvoa tehokkaammin. Näkyvyys puistoon paranee risukon poiston ansiosta.

Paikalliset asukkaat kertovat, että päihteidenkäyttäjät ovat usein käyneet asioillaan puskien ja kallionkolojen suojassa. Sivullisten katseilta piilossa.

Kaupunki kertoi suoraan tiedotteessaan, että moni on tuntenut turvattomuutta puistossa ja sen lähistöllä. Kaupunki aikoo jatkossa poistaa pusikkoa säännöllisesti, mutta isoihin puihin ei kosketa.

Noin kymmenen aikaan tiistaiaamuna puistossa kuhisi kuin viimeistä päivää. Ei laitapuolen kulkijoita vaan kaupungin työntekijöitä huomioliiveissään. Ja moottorisaha pärisi.

Lounastauon koittaessa puskattoman puiston karu todellisuus paljastui. Kellastuneiden lehtien ja ravan seasta pilkisti muun muassa huumeruiskuja, tablettikalvoja, käytettyjä kenkiä, reppu ja paksu kirja.

Puisto on sen verran pieni, ettei harvennusoperaation jälkeen siellä ole käytännössä mahdollista päihdyttää itseään sivullisten huomaamatta. Ainakaan päivänvalossa.

”Ahdistavaa”

Iltaisin ja öisin tilanne on aivan eri. Sen tietää kaksi vuotta Diakoniapuiston lähettyvillä asunut Iris Ekholm, 21.

– Kyllä siitä on ollut tosi ahdistavaa kävellä ohi, varsinkin yksin ja iltaisin. On ihan hyvä juttu, että puistoa pystyy nyt tarkkailemaan paremmin ja ettei se olisi enää niin pelottava.

Ekholm kertoo nähneensä päihteiden käyttöä avoimesti puistossa ja sen liepeillä.

– Tilanne näyttää aika huolestuttavalta. Varsinkin tällä alueella huumeongelmaa näkyy paljon.

– Julkisten vessojen edessä varsinkin. Siellä ramppaa paljon porukkaa, Ekholm mainitsee.

Diakoniapuiston lähin julkinen wc on aivan sen vieressä, ohi kulkevan Helsinginkadun toisella puolella. Näky vessan edessä on paljonpuhuva.

Mahtaako sitten kertoa jostakin, mutta tiistaina kenelläkään ei ollut vessaan mitään asiaa. Vihreän hökötyksen ovien eteen oli tuotu betoniporsaat, jotta niitä ei saisi auki. Seinässä oli lappu, jossa kerrottiin huoltotöistä.

Hirveää mölinää

Mirja Peltonen on asunut Diakoniapuiston vieressä 53 vuotta. Häiriöt ovat aiheuttaneet hänelle harmia varsinkin kolmen viime vuoden aikana, mutta vaaratilanteita hän ei ole kohdannut.

– Kesät ovat olleet aika levotonta aikaa, ja öisin on ollut hirveää meteliä. Me vanhemmat ihmiset emme edes uskaltaneet kulkea alas, kun päihteidenkäyttäjiä oli siinä.

– Se porukka on arvaamatonta. Meille on annettu ohje, että emme saa puuttua heidän asioihin, Peltonen havainnollistaa.

Peltonen kertoo muutamaan otteeseen joutuneensa puuttumaan häirikköjen oleskeluun kotitalonsa pihapiirissä. Pusikon harvennuksen vaikutuksesta Peltonen on epäileväinen.

– Se voi auttaa häiriöihin, mutta kalliota ei pysty räjäyttämään. Ne pakenevat kallionkoloihin, kun tietävät, että heitä tarkkaillaan.