Hengenvaarallinen ilmiö nousi esille eduskunnassa – ”Kansallinen hätätila”

Eduskunnan kyselytunnilla nousi esiin lähisuhdeväkivallan lisääntyminen ja sen ehkäisy. Kyselytunnin avasi SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pinja Perholehto, joka sanoi, että Suomessa kirjattiin viime vuonna ennätysmäärä pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreja.

– Kolme neljästä heistä oli naisia.

Perholehto varoitti, että lähisuhdeväkivalta voi pahimmillaan päättyä henkirikokseen, ja sanoi, että kyseessä on Suomen häpeäpilkku. Ilmiön torjuminen on Perholehdon mukaan nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi.

– Samalla tulee kriminalisoida pakottava kontrolli eli toisen jatkuva alistaminen ja rajoittaminen, kuten oikeusministeriön selvitys jo kolme vuotta sitten ehdotti.

Kaikki keinot käyttöön

Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan asiaa on tärkeää käsitellä eduskunnan kyselytunnilla.

– Joka ainut keino, mitä me voimme yhdessä löytää tämän vastenmielisen ilmiön torjumiseksi, me tehdään ja tartutaan, Orpo sanoi.

– Se on jotain kammottavaa, mitä suomalaisissa kodeissa tapahtuu. Meidän pitää huolehtia siitä, että tässä maassa jokainen lapsi, aikuinen, tyttö, äiti saa elää turvassa omassa kodissaan, ilman että joutuu pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta, hän jatkoi.

Kysymystä kommentoi myös oikeusministeri Leena Meri (ps), jonka mukaan erityisen haastavaa on sosiaalinen media ja siellä liikkuva aineisto. Meren mukaan väkivaltavideoiden kuvaaminen on kriminalisoitu, ja hallitus on laittanut valtavasti rahaa rikosten, kuten kunniaväkivallan, lähisuhdeväkivallan ja seksuaaliväkivallan, ehkäisyyn.

”Kansallinen hätätila”

Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra pohti, onko väkivallan lisääntymisen taustalla naisvihamielisyyden voimistuminen, naisvihamielisten sosiaalisen median sisältöjen leviäminen vai nuorten miesten radikalisoituminen. Diarra kysyi myös, voiko taustalla olla taloudellisen ahdingon lisääntyminen, palveluiden heikentyminen, väkivallan parempi tunnistaminen vai jokin aivan muu ilmiö.

Diarran mukaan ongelmaa ei voi ratkaista, jos sen syytä ei tiedetä.

– Joka ei ole vain kammottava, vaan aidosti hengenvaarallinen, jopa kansallinen hätätila, Diarra kuvaili ilmiötä.

Diarra kysyi, miksi hallitus ei ole selvittänyt asian syitä ja milloin se tunnustetaan kansalliseksi turvallisuuskysymykseksi, kuten Ranskassa.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) vastasi kysymykseen sanomalla, että kyseessä on ”äärimmäisen vakava asia”. Grahn-Laasosen mukaan hallitus on puuttunut ilmiöön kieltämällä lähisuhdeväkivallan sovittelun, jolloin asia voidaan selvittää vain rikosoikeudellisesti.

– Toinen on turvakotien rahoituksen merkittävä vahvistaminen, Grahn-Laasonen sanoi.

Väkivallan kulttuuriin kasvetaan

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula nosti esiin, että vaikka väkivalta on sukupuolittunutta, miehet kokevat fyysistä väkivaltaa suurin piirtein saman verran kuin naiset, ja transryhmät todennäköisesti vielä enemmän.

– Taustalla on kulttuuri, jossa ajatellaan, että konflikteihin voidaan ja pitää reagoida väkivallalla. Se kulttuuri on jaettu siitä huolimatta, että eri sukupuoliin se kohdistuu erilaisin tavoin, Kontula sanoi.

Kontulan mukaan asian ratkaisemiseksi pitäisi puuttua lasten kokemaan väkivaltaan, jossa tekijöinä ovat huoltajat. Hänen mukaansa tämä siirtää väkivaltaisia käyttäytymismalleja uusille sukupolville.

Pääministeri Orpo sanoi, että Suomessa pitäisi kriminalisoida lapsirauharikokset, eli tilanteet, joissa pienet lapset altistetaan kotona näkemään tai kokemaan väkivaltaa.

– Tästä on selvitys oikeusministeriössä käynnissä.