Himotuista rahastoista alkoi joukkopako: Suomalaisten rahoja jumissa
Private credit -rahastot ovat kasvattaneet huimasti suosiotaan etenkin institutionaalisten sijoittajien keskuudessa. Samalla rahastoihin sijoittaneet ovat joutuneet ongelmiin, sillä jotkut rahastot ovat joutuneet rajoittamaan lunastuksia.
Esimerkiksi maailman suurimpiin varainhoitajiin kuuluva Blackstone on rajoittanut lunastuksia, kun sijoittajat ovat halunneet nostaa ulkomaisen median mukaan peräti 4,5 miljardin dollarin edestä rahaa private credit -rahastosta.
Varainhoitaja Fundcon perustajaosakas Saku Sairanen kertoi maanantaina Talousaamussa, että myös suomalaisten rahoja on jumissa näissä rahastoissa.
– Jonkin verran on, mutta uskon määrän olevan melko maltillinen, Sairanen vastasi kysymykseen, onko suomalaissijoittajien rahoja pahasti jumissa rahastoissa.
– Suomalaisetkin voivat olla varsin suuria sijoittajia. Sijoitusomaisuutta voi olla satoja miljoonia euroja, mutta nykyään näihin rahastoihin pääsee sijoittamaan myös huomattavasti pienemmillä summilla. Puhutaan esimerkiksi kymmenistä tuhansista dollareista. Sijoittajien kokoluokka vaihtelee paljon, Sairanen kertoi.
Sairanen sanoi, että pienemmät sijoittajat sijoittavat pääosin niin sanottuihin evergreen-rahastoihin. Nimenomaan näissä rahastoissa sijoittajien rahoja on nyt jumissa.
Sairasen mukaan private credit -markkina vaikutti ylikuumentuneelta jo 3–4 vuotta sitten, eikä Fundcolla ole tällä hetkellä tarjolla private credit -rahastoja. Hänen mukaansa rahastoihin virtasi niin paljon pääomaa, että varoja jouduttiin lainaamaan yrityksille nopeasti, mikä johti lainaehtojen löystymiseen.
Tämän seurauksena rahoitusta päätyi myös yrityksille, joille lainaa ei välttämättä olisi pitänyt myöntää tai sitä olisi pitänyt myöntää vähemmän.
Sairasen mukaan tilanne voi muuttua markkinan korjausliikkeen myötä.
– Historialliset tuotot ovat olleet hyviä. Private credit -rahastojen kasvu alkoi finanssikriisin jälkeen, ja se oli tavallaan tarkoituksenakin. Finanssikriisin aikana ongelmana oli, että pankit olivat liian suuria ja keskeisiä toimijoita. Sääntelijät halusivat hajauttaa järjestelmää, joten pankkien vakavaraisuussääntelyä kiristettiin listaamattomien yritysten lainoituksen osalta, hän alustaa vastaustaan kysymykseen, miksi sijoittajat ovat nyt niin kiinnostuneita näistä rahastoista.
– Näin markkinoille syntyi tyhjiö, jonka private credit -rahastot tulivat täyttämään. Tuotot ovat olleet hyviä koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Kun tuotot ovat hyviä, niitä on helppo markkinoida sijoittajille, hän jatkaa.
Talousaamun juonsi toimittaja Hellevi Mauno.
Voit katsoa keskiviikon Talousaamun kokonaan alta.