Hälyttävä tieto maailman tilasta – Nyt on kiire: ”Ei ole tietoa, missä turvallinen raja kulkee”

Maailman selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet rajusti viimeisen 50 vuoden aikana.

Tämä käy ilmi ympäristöjärjestö WWF:n tuoreesta Living planet -raportista, jossa tarkastellaan selkärankaisten villieläinten populaatioiden koon keskimääräistä suhteellista muutosta vuosien 1970 ja 2022 välillä. Seurantaa indeksiä varten on tehty yli 35 800 populaatiossa, jotka edustavat yhteensä 5 790 eläinlajia.

52 vuoden ajanjaksolla populaatioiden koko on pienentynyt keskimäärin 73 prosenttia.

Viime vuosina muutos on ollut rajuinta Etelä- ja Väli-Amerikassa, jossa esimerkiksi Amazonin sademetsää hakataan tuhansia neliökilometrejä vuosittain. Vauhti on kuitenkin hidastunut Brasilian tämänhetkisen presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan kaudella.

– Isoon kuvaan piiloutuu myös hyvää kehitystä, puolet Living planet -indeksissä seurattavista populaatioista on vakaita tai kasvussa, sanoo WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikula.

– Kokonaiskuva on kuitenkin edelleen negatiivinen.

Suomessa suojelutyöllä on pystytty parantamaan esimerkiksi merikotkan, saimaannorpan ja naalin tilannetta.

– 1990-luvulla Suomessa syntyi parikymmentä saimaannorpan poikasta vuodessa. Tämän vuoden poikaslaskennoissa luku oli yli sata. Niistä 90 prosenttia syntyi keinopesiin tai apukinoksiin, joita ihmiset ovat tehneet osana saimaannorpan suojelutyötä, kertoo WWF Suomen suojelujohtaja Elina Erkkilä.

Toimia tarvitaan nyt

Jotta luonnon köyhtyminen saataisiin pysäytettyä, toimia tarvitaan nyt, Nikula sanoo.

WWF:n mukaan tämänhetkiset energia-, ruoka- ja rahoitusjärjestelmät kiihdyttävät luonnon muuttumista ennennäkemättömällä vauhdilla.

Vaikka paljon suojelu- ja ennallistamistoimia on jo tehty, tahti ei ole WWF:n arvion mukaan riittävä, mikäli ihminen haluaa löytää luonnosta turvaa ja ravintoa myös tulevaisuudessa.

– Monimuotoinen luonto eli niin sanotut toimivat ekosysteemit ovat ihmisen elämän edellytys. Ne mahdollistavat puhtaan veden, ravinnon, terveyden ja hyvinvoinnin ja ovat talousjärjestelmiemme perusta, Erkkilä sanoo.

Nikula muistuttaa, että luonnon hyvinvointi on myös turvallisuusseikka, joka korostuu tässä maailmanajassa. Vahvat ja monimuotoiset metsät, suot ja vesistöt voivat vähentää esimerkiksi kuivuuden ja tulvien seurauksia.

Samalla mitä pidemmälle luontokato etenee, sitä arvaamattomammaksi ympäristömme muuttuu, Erkkilä sanoo.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, missä kulkee turvallinen raja, esimerkiksi eläinlajien kohdalla.

– Luonnon vuorovaikutussysteemit ovat niin monimutkaisia, että emme voi täysin tietää, minkä seikan heilahtaminen sysää käyntiin valtavan muutoksen.

Tällaisen muutoksen pysäyttäminen voisi olla vaikeaa ja vaatia eri tason toimia kuin nyt ehdotetut parannukset.

Jokainen voi tehdä osansa

WWF näkee, että luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan järjestelmätason ratkaisuja, jotka ovat poliittisten päättäjien ja suuryritysten käsissä. Erkkilä viittaa puheissaan YK:n syksyn COP-kokouksiin, joissa keskustellaan luonnon monimuotoisuutta lisäävistä ja ilmaston lämpenemistä hillitsevistä toimista.

Vaikka suurimmat päätökset tehdään järjestelmätasolla, tavan kuluttajallakin on mahdollisuutensa vaikuttaa.

Erkkilä kannustaa jokaista pienentämään luontovaikutuksia ja toimimaan esimerkkinä omassa lähipiirissään.

– Esimerkiksi niillä valinnoilla, mitä lautaselle laittaa, on väliä. Kannattaa suosia kotimaisia, kestäviä kalakantoja ja kasvipohjaisia ruokia.