Venäläinen keskiluokka tähän asti melko suojatuissa suurkaupungeissa Moskovassa ja Pietarissa on nyt huolissaan mahdollisesta mobilisaatiosta eli laajasta liikekannallepanosta Venäjällä, kertoo ukrainalainen tutkija, Venäjän sosiologiseen seurantaan erikoistunut Oleksandr Šulga ajatushautomo Cepan artikkelissaan.
– Keskiluokkaisten venäläisten keskuudessa Moskovassa ja Pietarissa kiireelliseksi keskustelunaiheeksi on noussut se, millä tavoin heidän palvelusikäiset lapsensa saadaan ulos maasta, Šulga kirjoittaa.
Pakkomobilisaatio on kiivasta vastustusta Venäjällä herättävä aihe, ja presidentti Vladimir Putin onkin viimeiseen asti pyrkinyt välttämään sitä. Sotilaita Venäjän sotakoneen käyttöön on hankittu rahalla, vankiloista, ulkomailta ja painottaen Venäjän suurkaupunkien sijasta maan syrjäseutujen väestöä.
Kremlin johto tietää, että kansalaisten vastustus on otettava huomioon, jos tämä ”viimeinen punainen linja” ylitetään, Šulga kirjoittaa. Siksi Kreml onkin nyt valmistautunut, jotta vuoden 2022 ”osittaisesta liikekannallepanosta” seurannut vastaliike ja nuorten miesten pako ulkomaille vältettäisiin, hän kertoo.
Hän listaa toimia, jotka viittaavat mobilisaation valmisteluun: puolustusministeriö on parantanut kykyään seurata palvelusikäisen väestön liikkumista ja olinpaikkoja keräämällä tarkkaa tietoa näiden tekemisistä, maasta poistumista on rajoitettu ja työnantajien sekä yliopistojen roolia seurannassa ja rekrytoinnissa tehostettu.
Vastustus kasvaa
Samaan aikaan mahdollista mobilisaatiota varjostaa tieto siitä, että kansalaisten vastustus on entisestään kasvanut: pakkomobilisaatiota kannatti vuonna 2026 vain 11 prosenttia venäläisistä verrattuna alkuvuoden 2023 noin 24 prosenttiin, kertoo Šulga viitaten johtamansa ukrainalaisen IKAR-tutkimuslaitoksen (Institute for Conflict Studies and Analysis of Russia) selvityksiin venäläisten kansalaisnäkemyksistä. Mobilisaatiota vastustaa kolme neljäsosaa venäläisistä.
Siinä missä vanhemmat ikäluokat ovat aiemmin suhtautuneet mobilisaatioon nuoria myönteisemmin, ovat ikäluokkien väliset erot nyt kaventuneet, sillä vanhemmankin sukupolven näkemys on kääntynyt kriittisemmäksi.
Kreml voi syyttää tilanteesta vain itseään, Šulga katsoo.
– Se on epäonnistunut luomaan sen enempää sellaista ideologista perustaa sodalle, jonka valtaosa venäläisistä hyväksyisi, kuin myöskään näkymää voitosta, hän tiivistää.
– Lyhyesti sanottuna, pakkomobilisaatio, jolle ei näe loppua, on erittäin epämieluinen näkymä useimmille venäläisille.
Venäjän viranomaiset ovat kiistäneet, että maassa viriteltäisiin laajaa liikekannallepanoa. Myös kansainvälisten asiantuntijoiden arviot asiasta vaihtelevat. Jos mobilisaatio tapahtuu, monet uskovat, että liike tapahtuu Venäjän viikonlopun duumanvaalien jälkeen.
