Hätkähdyttävä luku julki: Naisista 100 prosenttia

Suomen vankilat täyttyvät nyt päihde- ja mielenterveysongelmaisista.

Psykoterapeutti ja tutkija Kitta Ripatti kertoi keskiviikkona Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) järjestämässä Rikos ja rangaistus -tilaisuudessa, että pitkään jatkuneissa seurantatutkimuksissa vangeilla on havaittu useita yhdistäviä tekijöitä.

Ripatin mukaan jopa kolme neljästä vankeusrangaistusta suorittavista miehistä menee vankilaan työelämän ulkopuolelta, eli he ovat siis työttömiä. Naisten kohdalla suhdeluku on vielä dramaattisempi: 9/10.

Tyypillisenä piirteenä nuorilla vangeilla on havaittu myös huumetausta. Jopa 90 prosenttia alle 30-vuotiaista vangeista kertoo käyttäneensä kannabista, 80 prosenttia amfetamiinia.

Huumeet ovat nimenomaan nuorempien vankien juttu, mutta vanhemmatkaan eivät saa päihteistä puhtaita papereita. Heillä päihde on useammin alkoholi.

Lisäksi 90 prosentilla nuorista miesvangeista on havaittu ennen vankilaa masennukseen viittaavia oireita. Naisilla luku on täysi 100 prosenttia.

Ripatti on mukana vierailevana tutkijana Vankien terveys ja hyvinvointi (Wattu) -tutkimushankkeessa, jossa seurataan vankeusvankien terveyttä, työkykyä ja hoidontarvetta. Ensimmäinen Wattu-tutkimus julkaistiin jo vuonna 1985. Tuorein tutkimus, Wattu IV, jatkuu tällä hetkellä seurantatutkimuksena.

Työkykyisiä ja motivoituneita

Iltalehti soitti luvuista THL:n tutkimusjohtaja Mika Rautaselle, joka vahvistaa, että ne ovat todellakin pysäyttäviä. Hän lisää, että erikoisin tutkimuksissa havaittu yhdistävä tekijä löytyy ehkä vankien työkyvystä.

Kolme neljäsosaa tutkituista miehistä ja puolet naisista arvioi olevansa työkykyisiä, vaikka he ovat tulleet vankilaan kokonaan työelämän ulkopuolelta. Kokemus vahvistui, kun heidät todettiin tarkemmissa tutkimuksissa työkykyisiksi. Rautasen mukaan tutkitut ovat ”melkein päihteettömiä” ja motivoituneita.

– Joka kolmannen vangin alentunut työkyky voitaisiin palauttaa kuntoutuksella, Rautanen arvioi.

Mikäli vankeus nähdään pelkkänä rangaistuksena, se on pelkkä loputon rahareikä. Rautasen mukaan vankeusaika pitäisikin nähdä mahdollisuutena, jonka aikana voidaan tehdä vaativiakin työkyvyn arviointeja.

– Siirtää eläkkeelle ne, jotka sinne kuuluvat, ja palauttaa työelämään ne, jotka sinne kuuluvat. Tämän kaiken pystyisi tekemään vankeusaikana, hän sanoo.

– Jos sieltä pystyy edes muutaman palauttamaan, niin silloin se aika ei mene hukkaan.

”Ainoa asia”

Rautanen on kuitenkin huolissaan vankien kuntoutuspalveluiden tilanteesta. Julkisuudessa on kerrottu paljon Risen resurssipulasta, jonka vuoksi vankilat ovat käyneet ahtaiksi eikä vartijoita riitä.

Rautasen mukaan säästöjä on haettu erikoistuvasta henkilökunnasta. Tästä syystä vankien kuntoutus- ja koulutuspalveluista on jouduttu vähentämään.

Hän sanoo, että vankilat ovat saaneet eduskunnan oikeusasiamieheltä ratkaisuja, joissa niiden on katsottu epäonnistuneen mielenterveystyössä.

– Voidaan sanoa, että siellä on mielenterveysasiat räjähtäneet käsiin.

Hän huomauttaa, että tutkimustiedon mukaan mikään rangaistuksen pituuteen liittyvä asia ei vähennä uusintarikollisuutta.

– Ainoa asia, millä on merkitystä, on se, että ihminen saadaan vankeusaikana jotenkin takaisin yhteiskuntaan, kuten töihin.

Wattu-tutkimuksissa on tutkittu ja seurattu suomalaisia vankeusvankeja. Tutkimuksissa ei ole tehty havaintoja vankeusvangeista, jotka ovat ulkomaan kansalaisia.

Risen tilastojen mukaan ulkomaalaisia vankeja oli lokakuun alussa yhteensä 960. Heistä noin 530 on vankeusvankeja.

Yliasutus piinaa

Oikeusministeri Leena Meri (ps) kertoi keskiviikkona Helsingin vankilassa järjestetyssä Rikos ja rangaistus -tapahtumassa, että suurin yksittäinen syy vankiloiden yliasutustilanteeseen on huumausainerikollisuus. Vangeista entistä suurempi osa on myös ulkomaan kansalaisia.

Rise on huolissaan nuorten vankien kasvavasta määrästä. Vuonna 2021 vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 80 alle 21-vuotiasta vankia, vuonna 2025 jo 144. Nuorten osuus kaikista vangeista kasvoi samalla 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin.

Suomen vankiloissa oli perjantaina 9. lokakuuta yhteensä 3904 vankia. Luvussa ovat mukana sekä vankeus- että tutkintavangit. Heistä 147 on alle 21-vuotiaita.

Vankilat kärsivät tällä hetkellä yliasutuksesta ja henkilöstöpulasta. Risen pääjohtaja Anna Arola-Järvi pitää ainoana realistisena ratkaisuna tilanteeseen resurssien kasvattamista.

– Jos vankeutta halutaan käyttää enemmän niin pitää muistaa, että se myös suhteessa maksaa enemmän. Sellaista mahdollisuutta ei ole, että rangaistuksia kiristetään ja vankeutta käytetään enemmän, mutta sen kustannukset eivät kasva, kertoi Arola-Järvi aiemmin Iltalehdelle.