Huoli heräsi Venäjän rutosta
Venäjän vaikeneminen laboratoriotyöntekijän kuolemasta korostaa, ettei pandemioihin varautumisesta ole mitään hyötyä, jos uhkia koskevia tietoja pimitetään. Näin kirjoittaa globaaliin kansanterveyteen erikoistunut professori Devi Sridhar sanomalehti The Guardianissa.
– Tämän tapauksen olosuhteet ovat poikkeukselliset, sillä Venäjän viranomaiset eivät ole kertoneet avoimesti, mitä tapahtui, ja biologisten aseiden tutkimukseen liittyy jatkuvaa huolta.
28-vuotiaan laboratoriotyöntekijän Darja Šipilovan epäillään kuolleen ruttoon Siperiassa. Viime viikolla Maailman terveysjärjestö WHO vaati tapauksessa Venäjältä ”läpinäkyvää tietojen jakamista”.
Venäjän viranomaiset ovat kiistäneet, että tutkimuskeskuksella olisi osuutta kuolemaan. Venäjän mukaan hän kuoli ”tuntemattomasta taudinaiheuttajasta johtuvaan keuhkokuumeeseen”. Toisaalta aiemmin Irkutskin naapurialue Burjatian johtajan uutisoitiin vahvistaneen naisen kuolleen ”määrittelemättömään ruttoon”.
Rutto on hyvin vakava sairaus ja johtaa hoitamattomana kuolemaan. Hoitamattomana se johtaa yleistulehdukseen, jolloin bakteeria esiintyy verenkierrossa. Tästä seuraa vakavia komplikaatioita, kuten elinten vajaatoimintaa, kudosvaurioita, hengitysvaikeuksia ja ihonalaisia verenvuotoja.
Varhainen diagnosointi ja hoito ovat tärkeitä, sillä sairautta voidaan hoitaa tehokkaasti antibiooteilla.
Koeputki
1,5 viikkoa sitten uutisoitiin venäläismedialle puhuneista lähteistä, joiden mukaan nuori venäläisnainen olisi kertonut rikkoneensa vahingossa koeputken. Laborantti työskenteli mediatietojen mukaan laitoksessa, jossa kehitetään vastalääkkeitä rutolle. Rikkoutunut koeputki sisälsi väitteiden mukaan eläviä bakteereja.
– Jos hän tiesi altistuneensa, miksi hoitoa ei annettu ajoissa, professori Sridhar kysyy maanantaina julkaistussa tekstissään.
Hän nostaa esiin, että vaikka Venäjän terveysviranomaiset kiistivät, että kyseessä olisi ollut ruttotapaus, asettivat he nopeasti lähes 200 ihmistä karanteeniin.
– Kuolinsyy on yhä vahvistamatta. WHO on pyytänyt Venäjän hallitukselta lisätietoja, kuten diagnoosin vahvistusta ja selvityksiä tutkimuksista. Syytä siihen, miksi niin moni ihminen asetettiin karanteeniin sekä lisätietoja toisesta tapauksesta, hän kirjoittaa.
Näitä tietoja WHO ei ilmeisesti ole toistaiseksi saanut. Viime viikolla otsikoihin nousi epäily myös toisesta ruttotapauksesta, mutta Venäjän terveysviranomainen väitti tietoja perättömiksi.
Venäjällä velvollisuus
Laboratoriotyöntekijä kuoli 2. lokakuuta. Sridhar huomauttaa, että mikäli tartunta olisi levinnyt edelleen, uusia tapauksia olisi jo ilmaantunut.
– Altistuneiden testaus sekä karanteenissa olleiden vapauttaminen viittaavat siihen, että mahdollinen leviäminen on toistaiseksi saatu rajattua. Koska itämisaika voi olla yhdestä kolmeen päivää, seurantaa on tärkeä jatkaa, hän kirjoittaa.
Professori nostaa esiin, että WHO:n jäsenenä Venäjällä on kansainvälisoikeudellinen velvollisuus jakaa tietoa järjestön kanssa.
– Lyhyesti sanottuna emme tiedä, mitä tapahtui, koska Venäjän viranomaisilta ei ole saatu riittävästi tietoa. Tapahtumien ymmärtämiseksi tutkijat tarvitsisivat pääsyn laboratorio- ja kliiniseen aineistoon. Muuten jäämme pelkän spekulaation varaan, vaikka tässä tarvittaisiin tieteellistä varmuutta.