Öljyn hinta on korkeimmillaan sitten kesäkuun, kun Brent-raakaöljyn barrelihinta on noussut 90 dollariin.
Suomalaisille öljyn kallistuminen näkyy totutusti bensapumpuilla.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, että muutos tulee näkymään jo lähipäivinä.
Von Gerichin mukaan bensasta ei tule yhtä kallista kuin kevään kovimpina aikoina, ainakaan vielä.
– Tuskin jäädään näille tasoille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ennemmin mennään ylöspäin kuin alaspäin.
Öljymarkkina on monin tavoin tiukempi kuin keväällä, von Gerich toteaa.
– Varmuusvarastoja on käytetty ja varastotasot ovat nyt matalampia.
Lähi-idän sota on kiristänyt öljyn hintaa. Nyt uhaksi on noussut myös Iranin tukemien Jemenin huthikapinallisten ilmoitus Saudi-Arabian kautta kulkevien öljykuljetusten estämisestä.
– Jos tämä toteutuu, tässä on vielä enemmän riskitekijöitä kuin silloin, kun Lähi-idän sota alkoi.
Von Gerichin mukaan pitkittyneen konfliktin todennäköisyys on kasvanut.
– Jos Iran ei tule jatkossakaan missään vastaan, en lähtisi laskemaan sen varaan, että tämä on viikoissa ohi.
Markkinoilla hintojen suhteen ollaan edelleen optimistisia ja uskotaan, että tilanne on ohimenevä, von Gerich kertoo.
Öljyskenaariot
Analyytikko avaa erilaisia öljyn hintaan liittyviä skenaarioita.
Ensimmäisessä skenaariossa rauha saadaan aikaiseksi, ja öljynhinnat laskevat ripeästi.
Toisessa skenaariossa sota kiihtyy, Hormuzinsalmi pysyy kiinni ja lisäksi Saudi-Arabian öljynkuljetuksia rajoitetaan.
– Sitten voi sanoa, että taivas on rajana hinnoissa.
Von Gerich kertoo, että tähän skenaarioon liittyvissä arvioissa öljyn hinta vaihtelee 120 dollarin barrelihinnasta jopa 200 dollarin barrelihintaan.
– En lähtisi itse vielä puhumaan niin korkeista tasoista, mutta voi ajatella, että negatiivisissa skenaarioissa hinnat voivat nousta merkittävästi.
Asuntovelallisen kohtalo
Lähi-idän sota näkyy myös korkojen nousuna. Tämä heijastuu muun muassa asuntovelkoihin, sillä suurin osa suomalaisten kotitalouksien asuntolainoista on sidottu euriborkorkoihin.
Kesäkuussa Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkoaan 2,25 prosenttiin. Nousu oli 0,25 prosenttiyksikköä.
EKP julkaisee uudet korkopäätökset torstaina.
– Hyvä arvaus on se, että tällä viikolla korkoihin ei kosketa, mutta syyskuussa nostetaan taas.
Von Gerichin mukaan tällä hetkellä merkittävää nousupainetta ei ole.
– Jos tulee yllätyksiä, ja sota äkkiä loppuisi, ei ole mahdoton ajatus, että EKP ei nostaisi korkoja kertaakaan.
Jos konflikti Lähi-idässä jatkuu pitkään, esimerkiksi välivaalien yli, tilanne voi olla eri, von Gerich kertoo.
Tällöin markkinoilla saattaa syntyä ajatus siitä, että Lähi-idän sodasta on tulossa Ukrainan sodan kaltainen pitkittynyt konflikti, jolloin EKP voi nostaa korkoja enemmänkin.
Von Gerichin mielestä todennäköisin skenaario on se, että EKP tulee nostamaan korkoa vielä 1–3 kertaa.
Uusi normaali
Korkojen suhteen von Gerich toteaa saman kuin öljyn hinnan suhteen. Todennäköisesti lähitulevaisuudessa liikutaan ennemmin ylöspäin kuin alaspäin.
Riski sille, että korot nousisivat yli prosenttiyksikön, on pieni.
Analyytikon mukaan kannattaa kuitenkin varautua siihen, etteivät korot enää palaa nollaan.
– Se ei ole enää se maailma, jossa olemme. Nyt tulee yllätyksiä.
– 2–3 prosentin ympäristö on jonkinlainen uusi normaali, ja heilahduksia tulee ehkä aiempaa useammin.
Von Gerich sanoo, että asuntovelallinen voi varautua riskeihin korkosuojauksilla.
Kun korot lähtevät nousuun myös ihmisten kiinnostus lainojen suojaamista kohtaan nousee, von Gerich kertoo. Tällöin suojautuminen kallistuu.
Kun korot ovat laskussa, ihmiset eivät ajattele nousuriskejä.
– Kun suojan hinta olisi vähän halvempi, se ei välttämättä kiinnosta niin paljon.
Von Gerichin mukaan asuntolainojen kiinteän koron suosio ei ole erityisemmin muuttunut, kun taas kiinnostus lainojen korkokattoa kohtaan on lisääntynyt.
