Hurja Suomi-spekulaatio Ruotsissa ja Tanskassa: Yhteinen liittovaltio
Ajatus Pohjoismaiden yhdistymisestä nostaa taas päätään.
Lundin yliopiston historian professori Dick Harrison sanoo, että Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin tulee yhdistyä Pohjoismaiden kuningaskunnaksi.
– Se, mitä meillä nyt on, ei kestä pitkällä aikavälillä, Harrison sanoo Göteborgs-Postenin haastattelussa. Aiheesta uutisoi myös Expressen.
Professorin mukaan demokraattisten maiden on keksittävä uusia tapoja selvitä, kun diktatuurit nousevat. Yhteinen valtio vahvistaisi sekä ulkopolitiikkaa että pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteita, Harrison argumentoi.
– On varmistettava, että työmarkkinat, terveydenhuolto, eläkkeet, vanhustenhoito ja koulutus synkronoidaan. Tässä hyödymme yhteistyöstä eniten.
Harrisonin mukaan alueellinen edustus voitaisiin taata Yhdysvaltojen tai Saksan politiikkaa muistuttavalla liittovaltiomallilla, jossa jokaiselle alueelle taataan mahdollisuus omaan lainsäädäntöön.
– On typerää antaa kansakuntien päättää väestömääränsä perusteella. Se tarkoittaisi, että Islannilla ei olisi lainkaan sananvaltaa, Harrison sanoo.
Dick Harrison ennusti aiemmin Iltalehdelle, että Ruotsi ja Suomi voisivat yhdistyä jo vuosikymmenten sisään.
Viikko sitten Tanskassa samanlaisen idean esitti kirjailija, apulaisprofessori Stefan Polke. Hänen mukaansa Pohjoismainen kuningaskunta, joka yltäisi Grönlannista Venäjän rajalle asti, olisi vastavoima Venäjän imperialismille.
Keskiaikaan erikoistunut norjalaishistorioitsija Hans Jacob Orning on empivämpi.
– Suhtaudun melko skeptisesti pohjoismaiseen unioniin. Yksi Pohjoismaiden ja Euroopan historiallisen menestyksen tekijöistä on juuri se, etteivät ne ole yhdistyneet yhdeksi valtablokiksi, Orning sanoo Dagbladetille.
Idea itsessään ei ole uusi – Pohjola on ollut ”enemmän tai vähemmän yhtenäinen alue yli 1000 vuoden ajan”.
– Karolingit yrittivät, Napoleon yritti, Kaarle V yritti ja Hitler yritti. Yritykset yhdistää Eurooppa ovat yhtä vanhoja kuin Eurooppa, Orning sanoo.
– Euroopan erityispiirre on se, että se on vastustanut yrityksiä keskittää kaikki valta yhteen käteen.
Vaikka tietyt maat ovat hetkittäin nousseet valta-asemaan, Orningin mukaan Pohjoismaissa on ollut hyvä valtatasapaino Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä.
Yksi Euroopan vahvuuksista on hallitsijan ja hallittavien välinen läheisyys, Orning sanoo.
– Eri hallitsijoiden välillä on myös ollut kovaa kilpailua.
Historioitsija nostaa myös esiin, että vaikka Euroopan unionista (EU) yritetään tehdä imperiumia, liika vallan keskittäminen saa sen halkeilemaan alhaalta päin.
Vastakkainen esimerkki on Kiina, jossa valta on pysynyt jo tuhansia vuosia keskitettynä. Tämä on kuitenkin nähty myös heikkoutena, Orning sanoo.