Voice of Freedom Повна версія

Hurjaa puhetta Suomen uudesta jättihankkeesta – ”Suomessa ei ole vastaavaa”

· Main news

Kolmostien varteen Vantaan Kivistöön rakennettavan jättimäisen tapahtuma-areenan tavoite on, että hallin valmistuttua vuoden 2029 alussa siellä nähdään heti ison luokan maailmantähti esiintymässä.

– 2028 loppupuolella voidaan pitää joku harjoittelukonsertti, mutta kyllä me olemme lähteneet siitä, että avajaiskonsertti olisi joku Lady Gagan tasoinen viihdyttäjä. Ja täytyy sanoa, että Lady Gagalle on mennyt jo viestiä, että Suomessa on kaksi hullua kaveria, jotka rakentavat hänelle areenaa. Hän oli hymyillyt ja noteerannut tämän, Vantaan jättiareenan toinen puuhamies Jouko Harjunpää kertoi Iltalehdelle.

Harjunpää ja hänen kanssaan Arena 3.3:n nimellä kulkevan uuden tapahtuma-areenan rakentamista vetänyt Pepe Perkiö julkistivat torstaina ison määrän hankkeen kumppaneita ja tarkkoja suunnitelmia siitä, mitä Kivistöön alkaa syksyllä kohota. He vahvistivat myös julkisuudessa esillä olleen hallin rahoituskysymyksen olevan kunnossa. Yli 200 miljoonan euron tapahtuma-areenan yhdeksi rahoittajaksi ja vähemmistöosakkaaksi on saatu kansainvälinen sijoitusyhtiö EPower Capital. Areenan pääomistus pysyy kuitenkin Suomessa ja Arena 3.3 -yhtiöllä.

Areenayhtiö kertoi saaneensa mukaan myös brittiläisen hotellioperaattorin Brightstar Hospitalityn, joka avaa hallin viereen Suomen neljännen Marriott-hotellin. 13-kerroksiseen hotelliin tulee 310 huonetta. Vantaan areenalla järjestettävien tapahtumien lipunmyynnistä vastaa puolestaan iso kansainvälinen lipunmyyntiyhtiö Ticketmaster, jonka omistaa maailman suurin konserttijärjestäjä Live Nation.

– Sopimuksen kesto on merkittävän pitkä. Se alkaa virallisesti heti ensimmäisen lipun myynnistä. Lippujen myyntihän alkaa nykyään normaalisti jo 10–12 kuukautta ennen tapahtumaa, Ticketmasterin senior director sales Petri Lehtoranta kertoi Iltalehdelle.

Tapahtuma-areenan ravintolatoiminnan pyörittämisestä on tehty sopimus NoHo Partnersin kanssa, ja areenan yhteyteen tulevan ison parkkihallin toiminnasta vastaa pysäköintiyhtiö Aimo Park. Kesän jälkeen käynnistyvistä rakennustöistä päävastuussa on puolestaan vantaalainen rakennusurakoitsija Fira. Rakennusvaiheen aikana areenan tekniikkaa aiotaan kehittää yhdessä Eppu Normaali -yhtyeen Akun tehtaan kanssa.

”Erittäin iso asia”

Uuden areenan tärkeäksi yhteiskumppaniksi on jo aiemmin kerrottu Vantaan kaupunki. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen painotti torstaina Kivistössä, miten Arena 3.3 tekee Vantaasta yhden Suomen johtavista tapahtumakaupungeista. Samalla se tekee Suomesta kilpailukykyisen vaihtoehdon suurtapahtumille.

– Tämä on iso asia, ei vain Vantaalle, vaan koko Suomelle. Suomen suurin areena mahdollistaa asioita, mitkä eivät aiemmin ole olleet mahdollisia. Tietenkin areena tuo meille myös työtä ja verotuloja. Erittäin iso asia, hän sanoi Iltalehdelle.

Kaupungin laskelmien mukaan areenan arvioitu suora ja välillinen työllistämisvaikutus on rakennusaikana yhteensä 1 630 henkilötyövuotta ja toiminnan aikana vajaat 1 000 henkilötyövuotta.

Timonen painotti Vantaan olevan ylpeä saadessaan Suomen suurimman tapahtuma-areenan kaupunkiin. Hän korosti, että hallikokonaisuus ei voisi olla paremmalla paikalla, sillä yli puolet isojen tapahtumien yleisöstä tulee yleensä muualta kuin pääkaupunkiseudulta.

– Sijaintihan on Suomessa ainutlaatuinen. Sehän on logistisesti hienossa paikassa kolmostien ja Kehä III:n vieressä. Kehäradan juna-asema on tuossa melkein tulevan areenan alakerrassa, bussiterminaali on rakennettu alueelle ja tietenkin se, että lentokenttä on tuossa kivenheiton päässä, Timonen listasi Iltalehdelle.

Hän sanoi Vantaan myös perustaneen oman tapahtumatoimiston, jotta areenan tapahtumia voidaan alkaa varata. Timonen kertoi, että kaupungin pitää olla konserteissa ja muissa isoissa tapahtumissa mukana varaajana.

– Kaupunki ei ole mukana rahoittajana, mutta olemme kaikilla muilla tavoilla tukeneet hanketta, hän sanoi.

Timosen mukaan kaupungin puolesta kaikki on nyt valmiina areenan rakentamiseen ja talvella jätetty rakennuslupa hyväksytään vielä kesän aikana.

Isot uintikisat

Perkiö ja Harjunpää korostivat, että Arena 3.3 ei ole lukittu mihinkään urheilulajiin tai tapahtumaan.

– Pääpaino on viihde-, urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. Suomessa ei ole vastaavaa konseptia olemassa. Meidän ei myöskään tarvitse ottaa minkään liigan aikatauluja huomioon, Perkiö sanoi.

– Kaikki sisälajit ovat mahdollisia. Meillä on niin iso permanto hallissa. Yhdistävä tekijä on se, ettei siellä ole minkään lajin kiinteätä ratkaisua, eikä meillä ole mitään laji- tai seurasidonnaisuutta. Iso urheilutapahtuma on sitten esimerkiksi joku MM- tai EM-kisa, jotta se kannattaa rakentaa. Yksittäisten otteluiden takia harvoin kannattaa pystyttää isoja rakenteita, hän jatkoi.

Perkiön mukaan esimerkiksi uinnin EM- tai MM-kisat on täysin mahdollista järjestää tulevaisuudessa Kivistössä. Mallia tähän löytyy muun muassa Tanskasta.

– Royal Arena Kööpenhaminassa on hyvä esimerkki. Sinne tuotiin sisälle iso rosteriallas kisojen ajaksi, joka sitten purettiin lopuksi.

Pohjoismaiden kärkeen

Tilaa Vantaan uudessa tapahtuma-areenassa on huomattavasti enemmän kuin yhdessäkään muussa vastaavassa areenassa Suomessa. Tähän asti yleisömä�ärältään suurin halli on ollut Tampereen Nokia-areena, jonne mahtuu 15 000 katsojaa. Kivistön hallin kapasiteetti on urheilutapahtumissa 18 000 katsojaa ja muissa tilaisuuksissa yli 20 000.

– 20 500 on meidän tämän hetken suunnitteluluku, ja se voi elää siitä muutamalla sadalla. Pyrimme tietenkin maksimoimaan sen, mutta varmasti pysytään siinä 20 000–21 000 välissä, Perkiö sanoi.

Hänen mukaansa Kivistön areena on kokoluokaltaan Pohjoismaiden kolmanneksi suurin, kun puhutaan sisätapahtuma-areenoista.

Arena 3.3:n taakse koossa jäävät myös muut Suomeen suunnitteilla olevat uudet areenat. Perkiö nosti torstain tiedotustilaisuudessa esille, miten muille isoille hankkeille on luvattu tai jo annettu valtion tukea merkittäviä summia. Esimerkiksi Helsingin Töölöön pitkään suunnitteilla ollut Garden Helsinki on Perkiön mukaan saamassa 35 miljoonan euron valtionavustuksen. Kivistön areenalle valtion tukea ei ole ainakaan vielä tulossa.

– Emme halua ottaa toisilta mitään pois, mutta haluamme tasapuolista kohtelua, Perkiö sanoi.

Rekat suoraan sisään

Perkiö kertoi, että mallia Suomessa uudenlaiselle areenalle on katsottu Euroopan monitoimihalleista esimerkiksi Hollannissa sijaitsevasta Ziggo Domesta. Hankkeen puuhamiesten ideana on, että ison yleisön lisäksi maailmantähtien kiertueet viihtyvät Kivistössä.

– Teemme hiukan erilaisen hallin. Haluamme, että operaattorit pysyvät täällä ja haluavat aina palata tänne.

Yksi isoja maailmantähtien kiertueita houkutteleva seikka ovat Perkiön mukaan poikkeukselliset logistiset ratkaisut. Niiden ansiosta esiintyjien tavaraa tuovat lukuisat rekat voivat ajaa suoraan halliin sisään ja purkaa lastin ilman laskemista tai nostamista.

– Rekan perä on samassa tasossa lattian kanssa. 30 rekkaa mahtuu yhtä aikaa logistiikka-alueelle, ja kaikki voidaan purkaa säältä suojassa sisällä suoraan lavalle. Purkamisen jälkeen rekat voidaan pitää alueella, eikä niitä tarvitse siirtää kauas.

Isojen tapahtumien, kuten konserttien, järjestäjät haluavat nykyään rakentaa myös korkeita lavoja. Tämän takia uuden areenan 26 metrin vapaa sisäkorkeus on Perkiön mukaan oleellinen. Esimerkiksi Nokia-areenassa vastaava korkeus on 18 metriä.

Tarjoilua permannolla

Perkiön mukaan myös tapahtumiin saapuvan yleisön mukavuuteen on uudessa areenassa panostettu paljon. Tähän ajatteluun kuuluu esimerkiksi se, että ruoka- ja juomatarjoilua voi ostaa myös hallin permannolta, johon tulee myyntitiskejä tätä varten.

– Kaikki meidän suunnitteluratkaisut lähtevät siitä, että yleisön viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota. Emme halua semmoisia lööppejä meidän ensimmäisestä tapahtumasta, että vessajonot olivat liian pitkiä tai ei löytynyt vessoja, tai ruoka loppuu tai muuta. Haluamme, että ensimmäinen palaute on, että Suomessa on nyt toimiva tapahtuma-areena.

Perkiön ja Harjunpään tavoitteena on myös, että Arena 3.3:sta tulisi uudenlainen tapahtuma-areenakonsepti, jota voitaisiin monistaa maailmalle.

– Tarvittaessa konsepti voidaan viedä valittuihin maihin, Perkiö sanoi.

Harjunpää muistutti, että nykyiset nuorten niin sanotut Z- ja millenniaalisukupolvet haluavat nimenomaan panostaa elämyksiin, eivät niinkään materiaan. Hän painotti myös, että halliyhtiön on oltava kannattavaa liiketoimintaa. Tämä on painava syy, miksi uutta areenaa ei ole korvamerkitty vain yhdelle urheilulajille.

– Jääkiekko ja jalkapallo eivät tuo rahoja Suomessa. Tämä ei ole urheilubisnestä, vaan viihdebisnestä, Harjunpää sanoi.

Arena 3.3

– Vantaan Kivistöön rakennettava uudenlainen tapahtuma-areena, jonka kapasiteetti on urheilutapahtumissa 18 000 katsojaa ja muissa tapahtumissa noin 20 500 katsojaa.

– Valmistuttuaan Suomen suurin sisäareena ja Pohjoismaiden kolmanneksi suurin.

– Rakennustyöt alkavat syksyllä. Tavoitteena valmistua vuoden 2028 loppuun mennessä.

– Sijaitsee Kolmostien ja Kehä-III:n risteyksessä, Kehäradan juna-asemalla ja 6 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Alueelle rakennettu myös uusi bussiterminaali.

– Areenan yhteyteen rakennetaan Marriot-ketjun hotelli, jossa on 310 huonetta.

– Monitoimiareenan viereen suunnitellaan myös uimahallia.