Idut aiheuttivat epidemian – Ainakin yksi kuoli Suomessa – Näin asiantuntija kommentoi

Itujen nauttimisesta syntyneet salmonellaepidemiat eivät ole harvinaisia, mutta niihin liittyvät kuolemantapaukset ovat. Näin kertoo professori Johanna Björkroth Helsingin yliopiston elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta.

– Ituihin liittyvät salmonellatapaukset ja pienehköt epidemiat eivät ole mitenkään kauhean poikkeuksellisia. Idut ovat ihan tunnettu salmonellariski, hän sanoo.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n mukaan keväällä puhjenneessa epidemiassa ainakin 109 ihmistä sairastui Salmonella bovismorbificans -bakteerin aiheuttamaan tautiin. Sairastuneita oli 11 Euroopan maassa.

Kaksi ihmistä kuoli, molemmat Suomessa. Toisen kuoleman yhteyttä epidemiaan ei ole varmistettu. Suomalainen iduntuottaja on yhdistetty epidemiologisesti Suomessa havaittuihin sairastumisiin.

Tällainen on salmonellariski

Björkrothin mukaan mikä tahansa saastunut elintarvike voi toimia salmonellan lähteenä. Vuosittain salmonellaan Euroopassa sairastuu 60 000–90 000 ihmistä ja kuolee noin 200, hän kertoo.

Ituihin liittyy kuitenkin erityinen salmonellariski sen vuoksi, että kuivista siemenistä on vaikeaa valvonnalla todeta bakteeria.

– Se on vähän kuin etsisi neulaa heinäsuovasta, hän luonnehtii.

Ituja idätetään liottamalla niitä vedessä joitakin päiviä. Kasvatuksen aikana siemeniä huuhdellaan jopa 3–4 kertaa päivässä.

– Idätysprosessin aikana se tilanne muuttuu niin, että nämä salmonellabakteerit muuttuvat kasvukykyiseksi.

Björkrothin mukaan bakteerikuormaa saadaan vähennettyä huuhtelemalla, mutta sekään ei täysin pelasta salmonellalta, jos siemenissä esiintyy bakteeria. Idättämöiden tulee noudattaa hyvää hygieniaa, jottei salmonellakontaminaatio lisäänny.

Myös bakteerikannoissa on eroja. Ruokaviraston mukaan salmonellatyyppejä on olemassa yli 2 000, ja ne kaikki voivat aiheuttaa tautia ihmiselle.

– Jos kyseessä on ärhäkämpi kanta, se voi tarttua helpommin tai aiheuttaa vakavampaa sairautta.

Lisäksi jotkut kannat sietävät helpommin vaihtelevia olosuhteita, kuten kuivuutta.

Uskaltaako ituja siis syödä?

Björkrothin mukaan ituja voi syödä turvallisin mielin, kun ne ovat oikeaoppisesti kuumennettuja. Suurin osa ruokamyrkytyksiä aiheuttavista bakteereista kuolee, kun elintarvike kuumennetaan kauttaaltaan yli 70-asteiseksi.

– Kyllä minä suosittelen, että ituja käytettäisiin wokattuina, jos mahdollista, hän sanoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Jos ituja mielii syödä raakana, kannattaa Björkrothin mukaan huomioida useampi seikka. Ensinnäkin oma terveydentila.

– Niiden, joiden vastustuskyky on heikentynyt, kannattaa harkita huolellisesti, mitä tuotteita syö.

– Jos on immunologisesti jokin haastava tilanne, eli vaikka sairastaa vakavaa tautia, niin ehkä sitten pitää tunnistaa nämä riskit.

Riittävästä huuhtelusta, hygieniasta ja valmiiden itujen kylmässä säilyttämisestä on syytä pitää huolta, jos niitä päättää kasvattaa itse.

– Ne eivät saisi maata huoneenlämmössä pitkiä aikoja, Björkroth toteaa.

– Itujen käytössä pitäisi olla huolellinen. Jokainen joutuu itse päättämään sen, että minkälaisena mahdollista salmonellariskiä pitää.